Joka toinen suohehtaari Suomessa on ojitettu. Suoluonnon palautuminen vaatii toimenpiteitä.
Soiden kasvillisuus voidaan palauttaa kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa, mutta se vaatii ennallistamista. Tämä selviää hiljattain valmistuneesta suomalaisesta seurantatutkimuksesta.
Tutkimus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä siihen kuuluu eri puolilla Suomea 151 kohdetta joita on seurattu yli kymmenen vuotta.
Mukana oli sekä ennallistettuja että luonnontilaisia soita ja myös ojitettuja soita, joita ei ollut ennallistettu, kertoo erikoistutkija Merja Elo Suomen ympäristökeskukselta.
– Tällä päästiin kiinni siihen, mikä on juuri ennallistamisen eikä minkään muun luonnossa tapahtuvan vaikutus, Elo täsmentää.
Tutkimuksesta käy ilmi, ettei suoluonto palaudu itsestään, vaan tilan parantaminen vaatii aktiivisia ennallistamistoimia.
Tutkimus on julkaistu arvostetun Nature-lehden portfolioon kuuluvassa Communications Earth&Environment -julkaisussa.
Suot sitovat itseensä hiiltä
Soiden ennallistamisella tarkoitetaan suon vesitasapainon palauttamista ojia täyttämällä ja patoamalla. Suomessa joka toinen suohehtaari on ojitettu pääasiassa maa- ja metsätaloutta varten.
– Soiden ennallistaminen on erittäin tärkeää, koska soiden turpeeseen varastoitunut hiili halutaan pitää siellä, Elo kertoo.
Turpeeseen on varastoitunut kaksi kolmasosaa Suomen ekosysteemiin hiilestä. Soiden ojitus johtaa siihen, että hiili pääsee karkaamaan.
– Ilmastopäästöt eivät ole niin huomattavat karuilla soilla, mutta erityisesti rehevien soiden kohdalla puhutaan merkittävistä kasvihuonekaasupäästöistä, Elo toteaa.
Myös yksityiset metsänomistajat voivat ennallistaa soita
Soiden ennallistaminen ei aina ole yksinkertaista, vaan vaatii suunnittelua.
– Se vaatii hyvin tarkkaa tietojen hankkimista itse kohteesta ja asiantuntemusta siitä, miten ennallistaminen on paras hoitaa, Elo kuvailee.
Ennallistamisessa ojia voidaan esimerkiksi tukkia kaivinkoneilla ja niihin voidaan tehdä erilaisia patoja.
Tällä hetkellä Suomen suurin ennallistaja on Metsähallitus.
– Yksityisillä metsänomistajilla on myös mahdollisuus ennallistaa. Siihen saa tukea ja neuvontaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten kautta, Elo kertoo.
Vaikka tutkimus Elon mukaan osoittaa sen, että ennallistaminen toimii ja sitä kannattaa tehdä, palautuu suoluonto silti erittäin hitaasti.
– Olisi todella hyvä, että säästettäisiin ojitukselta, kaikki ne ne tällä hetkellä vielä ojittamattomat alueet, koska ennallistaminen on aina hitaampaa ja kalliimpaa.
Tutkimus perustuu Metsähallituksen luontopalvelujen, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen soiden ennallistamisen seurantaverkostoon. Seuranta jatkuu Priodiversity-LIFE-hankkeessa.
