Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), pääministeri Petteri Orpo (kok.), entinen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.) ja työministeri Arto Satonen (kok.) keikkuvat lobbarirekisterin kärjessä, kun Yle tarkasteli, keitä ministereitä mainitaan avoimuusrekisterissä eniten.
Lobbareiden on pitänyt rekisteröityä avoimuusrekisteriin vuoden alusta, ja kansalaiset voivat nyt ensimmäistä kertaa tarkastella sitä, ketkä pyrkivät vaikuttamaan eduskunnan ja hallituksen päätöksiin. Etujärjestöjen, vaikuttajaviestintätoimistojen ja muiden lobbareiden piti jättää viimeistään sunnuntain vastaisena yönä merkinnät vaikuttamisestaan rekisteriin huhti–kesäkuun ajalta.
Vaikuttamisyritykset on merkitty aiheittain rekisteriin, ja yhdellä kerralla on voitu puhua useasta teemasta. Siksi kerrat merkinnät eivät suoraan kerro lobbauskerroista, mutta ne antavat tietoa siitä, keille lobbareilla on ollut asiaa.
Ympäristöministeri Kai Mykkästä on lobannut moninainen joukko etujärjestöjä, vaikuttajaviestintätoimistoja ja yrityksiä. Useimmin rekisterissä mainitaan valtion energiayhtiö Fortum seitsemällä, ympäristöjärjestö WWF kuudella, Elinkeinoelämän keskusliitto EK neljällä ja Suomen Yrittäjät niin ikään neljällä aiheella.
Mielenkiintoista esimerkiksi Fortumin vaikutustyössä on se, että yhtiön edustajat ovat taustoittaneet ministeriä paitsi tapaamalla häntä, myös lähettämällä tekstiviestejä ja sähköposteja.
Teemoina ovat olleet muun muassa uuden ydinvoima, vesivoima ja sääntelyn muuttaminen uusille investoinneille suotuisaksi. Hallitus on linjannut suhtautuvansa lisäydinvoiman rakentamiseen myönteisesti ja hyväksyvänsä kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset.
Essayahin osalta eniten merkintöjä löytyy yhteyksistä sekä suomen- että ruotsikieliseen maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestöihin, ja Adlercreutzilla merkintöjä taas on paljon kanssakäymisestä metsäyhtiö UPM:n kanssa.
Merkinnät ovat ajalta, jolloin opetusministeri Adlercreutz toimi vielä Eurooppa- ja omistajaohjausministerinä.
Työmarkkinapäätökset näkyvät lobbauslistoilla
Turbulentti työmarkkinasyksy ja -kevät näkyvät myös avoimuusrekisterissä.
Suomen Yrittäjät on ollut työministeri Arto Satoseen yhteydessä ylivoimaisesti suurimmalla määrällä eri aiheita. 21 eri aihetta pitävät sisällään muun muassa keskusteluja paikallisesta sopimisesta, lakoista, työperäisestä maahanmuutosta ja yhteistoimintalaista.
Lobbaukseen erikoistunut Helsingin yliopiston tutkija Juho Vesa kertoo, etteivät lobbarit jätä työtään kesken, vaikka asiasta olisi saatu kirjaus hallitusohjelmaan.
– Toinen vaihe on, kun lakia valmistellaan ministeriössä. Siinä vaiheessa kannattaa olla varhaisessa vaiheessa liikkeellä. Sitten samat lobbarit, jotka ovat saaneet tavoitteitaan läpi, yrittävät vielä eduskuntavaiheessa varmistaa, ettei esitykseen tule muutoksia, Vesa sanoo.
Silmiinpistävää listauksessa on se, että työntekijöitä edustavat etujärjestöt ovat olleet huomattavasti harvemmista teemoista yhteydessä työministeriin.
Ministereiden ja työmarkkinaosapuolten kaikki kohtaamiset eivät näy avoimuusrekisterissä. Hallitus on kuullut työmarkkinaosapuolia paljon hallituskauden aikana myös virallisissa neuvotteluissa, mikä voi myös vaikuttaa lukuihin.
Hieman yllättäen Amnesty International on ollut yhteydessä pääministeri Petteri Orpoon muita järjestöjä useimmista teemoista. Yhteydenoton syynä ovat olleet muun muassa rajaturvallisuus.
Listaus saattaa antaa väärän kuvan järjestön vaikutusvallasta, sillä Amnesty on ollut yhteydessä pääministeriin ja moniin muihin ministereihin voittopuolisesti sähköpostitse. Monet muut ovat tavanneet, soitelleet tai lähetelleet viestejä ministereille.
Toiseksi eniten pääministeriin on ollut yhteydessä Suomen Yrittäjät, jonka edustajat ovat lähettäneet tekstiviestejä pääministerille muun muassa paikallisesta sopimisesta, julkisten hankintojen kilpailutuksesta ja hallituksen päätöksestä korottaa arvonlisäveroa.
Isoimpia puolueita lobataan eniten
Rekisterin tiedoista selviää, että puolueista eniten merkintöjä keräävät kokoomus, SDP ja perussuomalaiset. Se ei ole sinänsä ihme, sillä puolueilla on myös eniten kansanedustajia.
Yksittäisistä kansanedustajista eniten merkintöjä keräävät Matias Marttinen (kok.), Atte Harjanne (vihr.), Inka Hopsu (vihr.), Saara-Sofia Sirén ja Li Andersson (vas.).
Marttisen esiintymiseen on varmasti monta syytä, sillä hän on ollut paljon vartijana tämän eduskuntakauden aikana. Marttinen on johtanut työryhmää, joka kartoitti kolmen miljardin sopeutuksia hallituksen kehysriiheen. Hän toimii puheenjohtajana parlamentaarisessa Yle-työryhmässä ja tulevana työministerinä monet etujärjestöt haluavat tavata hänet.
Harjanteen merkintöihin näyttää vaikuttaneen hänen asemansa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä. Monet yritykset ja etujärjestöt ovat olleet häneen yhteydessä viestintäasioista kuten esimerkiksi DNA, joka on halunnut puhua muun muassa kuluttajansuojansääntelystä puhelinliittymissä. Toisena teemana nousee esille ympäristöasiat, joita hän on käynyt läpi muun muassa metsäyhtiö Metsä Groupin ja kansalaisjärjestö Greenpeacen kanssa.
Inka Hopsun kohdalla eniten merkintöjä on kertynyt ihmisoikeusjärjestö Amnestyn, lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten yhteydenotoista. Tapaamisissa Amnestyn kanssa on käyty läpi muun muassa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ja sosiaaliturvaleikkauksien vaikutuksia perusoikeuksiin.
Yksi järjestö on ollut yhteydessä Saara-Sofia Siréniin erityisen aktiivisesti yhteydessä, ja se on Naisjärjestöjen keskusliitto. Syy on yksinkertainen: hän on järjestön puheenjohtaja. Tapaamisissa on käyty läpi muun muassa järjestön johtamista mutta myös lausuntoa niin sanotusta käännytyslaista.
Viidenneksi eniten merkintöjä rekisteriin on kertynyt vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonille. Erityisen aktiivisia yhteydessä Anderssoniin ovat olleet lastenoikeusjärjestö Pelastakaa Lapset, Amnesty International ja Suomen ylioppilaskuntien liitto. Andersson jätti eduskunnan ja nousi Euroopan parlamenttiin kesäkuun vaaleissa.
Lobattujen erityisavustajien joukossa tuttuja nimiä
Eniten mainintoja rekisterissä ministerien kabineteista saavat pääministeri Orpon, valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja ympäristöministeri Mykkäsen erityisavustajat.
Rekisterissä eniten merkintöjä on Lyydia Ylösestä (kok.), Mikko Martikkalasta (kok.), Henrik Vuornoksesta (kok.), Jussi Lindgrenistä (ps.) ja Emma-Stina Vehmasesta (kok.).
Ylönen ja Vehmanen työskentelevät Mykkäsen avustajina, ja heillä on erilaiset vastuualueet. Ylönen vastaa ilmasto-, luonto- ja ympäristöasioista sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asioista. Vehmanen puolestaan keskittyy rakennettuun ympäristöön ja kiertotalouteen.
Vastuualueet näkyvät myös siinä, ketkä ovat olleet heihin eri aiheilla yhteyksissä. Ylöseen ovat pitäneet yhteyttä aktiivisesti Metsä Group, Pohjolan Voima, Energiateollisuus, Fortum, Suomen Tuulivoimayhdistys ja Finanssiala.
Suomen Yrittäjät, Kiinteistöomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Finanssiala sekä Fortum ovat olleet aktiivisesti yhteydessä Vehmaseen. Yhteistä kaikille yhteydenotoille on ollut se, että ne ovat koskeneet rakentamista, asumista tai investointihankkeita tavalla tai toisella.
Tutkija Vesa ei pidä yllättävänä, että ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen ja hänen avustajansa nousevat korkealle listauksessa.
– Ilmastoon ja ympäristöön sekä energiaan liittyy paljon sääntelyä, joka koskee elinkeinoelämää. Samalla siinä nähdään myös paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Oletan myös, että ympäristöjärjestöt ovat aktiivisia Mykkäsen suuntaan.
Eniten merkintöjä keränneiden erityisavustajien joukosta kaksi työskentelee pääministeri Orpon kabinetissa. Henrik Vuornos toimii paitsi pääministerin erityisavustajana mutta myös kokoomuksen hallitusryhmän sihteerinä. Mikko Martikkalan vastuulla on puolestaan talouspoliittiset kysymykset.
Vuoronokseen aktiivisesti eri aiheilla ovat pitäneet yhteyttä muun muassa vaikuttajaviestintätoimisto Blic, Pohjolan Voima, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen yrittäjät. Blic on ollut yhteydessä pääministerin esikuntaan asiakkaidensa puolesta. Blic on edustanut esimerkiksi Fazeria ja S-ryhmää sekä yksityisten rahapeliyhtiöiden etujärjestö Rahapelialaa.
Talouspoliittisen avustajan Mikko Martikkalan kohdalla eniten mainintoja on yhteydenpidosta viestintätoimisto Bliciin, Suomen Yrittäjiin, Pohjolan Voimaan ja Suomen ylioppilaskuntien liittoon. Blic on pitänyt yhteyttä Martikkalaan esimerkiksi apteekkisääntelystä.
Valtiovarainministeri Purran talouspoliittisen erityisavustajan Jussi Lindgrenin merkinnöissä korostuvat vähemmän yllättäen talous- ja elinkeinopoliittiset teemat. Eniten merkintöjä listauksessa on yhteydenpidosta Suomen Yrittäjiin, Pohjolan Voimaan ja Bliciin.
