Kulutusvaikutussopimuksia markkinoidaan laajasti, mutta KKV:n Olli Kauppi muistuttaa, että ne hyödyttävät vain osaa kotitalouksista.
KKV:n yrityskauppavalvonnan pääekonomisti Olli Kauppi kommentoi viraston blogissa kuumana käyvää (1, 2, 3, 4) keskustelua uudesta sähkösopimustyypistä, jota kutsutaan kulutusvaikutussopimukseksi tai hybridisopimukseksi.
Moni sähköyhtiö on nimennyt tuotteensa myös joustosähkösopimukseksi.
Seuraavassa karkea esitys siitä, mistä on kyse:
Miksi suomalaiset ovat pettyneitä uuteen sopimukseen?
Syynä on todennäköisesti se, että sähkön käyttäjät yliarvioivat mahdollisuutensa vaikuttaa sähkön keskimääräiseen hintaan.
Lamppujen sammuttelulla ei ole juuri merkitystä, jos lämminvesivaraaja ja lattialämmitys ovat tasaisesti päällä vuorokauden ympäri. Talon lisäeristämisestäkään ei välttämättä ole KKV:n Kaupin mukaan hyötyä, sillä se vähentää sähkönkulutusta kaikkina tunteina – eikä välttämättä vaikuta kulutetun sähkön keskihintaan.
Kauppi arvioi, että kulutusvaikutus tuottaa suurimman säästön niille, jotka voivat ajoittaa sähkönkäyttöä halvoille yötunneille esimerkiksi varaavan sähkölämmityksen tai pörssisähköä seuraavan automaation ansiosta.
– Jos taas kulutuksesta suuri osa liittyy esimerkiksi huipputunteina (8–11 ja 18–21) käytettyihin kodinkoneisiin, kulutusvaikutussopimus on todennäköisesti perinteistä määräaikaista sopimusta kalliimpi, hän kirjoittaa.
Suomalaisten pettymyksen toinen keskeinen syy lienee se, että he unohtavat mitä kiinteähintainen sopimus olisi maksanut.
Moni sähköyhtiö tarjoaa hybridisopimusta jopa senttiä halvemmalla hinnalla kuin kiinteähintaista sopimusta. Jos kulutusvaikutus jää alle tuon hintaeron, kuluttaja voi olla sopimukseen tyytyväinen. Hän on silloin säästänyt.
Miinusmerkkiseen kulutusvaikutukseen pääseminen on hyvin vaikeaa – ja nollatulokseenkin pääseminen edellyttäisi Kaupin arvion mukaan tavanomaiselta kotitaloudelta ”merkittäviä muutoksia omiin kulutustottumuksiin”.
Onnistumisen ja epäonnistumisen välinen raja ei kulje nollassa. Oikea vertailukohta on se, kuinka paljon enemmän kiinteähintainen sähkösopimus olisi maksanut.
Monimutkainen, hämmentävä – mutta sittenkin tervetullut
Sopimusten monimutkaisuus lisää väärinymmärrysten riskiä. Haasteena on myös se, ettei sopimuksen lopullista hintaa pysty helposti ennakoimaan.
Eikä tilannetta helpota se, että sähkösopimusten vertailusivustojen listauksissa kiinteät sähkösopimukset ja kulutusjoustosopimukset ovat iloisesti sekaisin.
– Esimerkiksi sahkonhinta.fi-palvelun kymmenestä edullisimmaksi rankatusta määräaikaisesta sopimuksesta yhdeksän oli kirjoitushetkellä kulutusvaikutussopimuksia. Kuluttajien hämmennystä voi selittää osaltaan se, että tuotetta, joka edellä kuvatusti hyödyttää vain osaa kotitalouksista, markkinoidaan niin laajasti kaikille kuluttajille, Kauppi kirjoittaa.
Kauppi toivoo kuluttajille parempia laskureita omien säästömahdollisuuksien arviointiin sekä laajempaa pääsyä Fingridin ja sähköpörssi Nord Poolin dataan.
Kokonaisuutena hybridisopimus on Kaupin mukaan kuitenkin ”tervetullut lisä” markkinoille. Tämän tueksi Kauppi esittää laskelmia siitä, miten kulutusvaikutussopimus tasoittaa hintavaihteluja pörssisähkösopimuksiin verrattuna.
Samalla sopimustyyppi kannustaa sähkönkäyttäjiä kulutusjoustoon, mikä tasoittaa koko sähköjärjestelmän kulutus- ja hintapiikkejä.