Suomen ekonomien pääekonomisti Elias Erämajan mukaan yritystukien leikkaamisen pelotellaan johtavan esimerkiksi huoltovarmuuden heikkenemiseen.
Aggressiivinen lobbaaminen tekee yritystukien leikkaamisen hankalaksi poliitikoille, arvioi Suomen ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja Ylen Radio Suomen Päivän haastattelussa.
– Kun on saavutettu jotain, niin sitähän ei haluta sitten ilman taisteluita antaa pois, Erämaja tiivistää.
Erämajan mukaan valtion maksamista erilaisista yritystuista löytyisi ”helposti” leikattavaa jopa 500 miljoonan euron edestä. Mahdollisia leikkauskohteita ovat hänen mukaansa mm. teollisuuden sähköistämistuki ja tuet merenkulun työvoimakustannuksiin sekä työkoneiden polttoaineisiin.
Erämajan mukaan yritystuista leikkaaminen on poliitikoille hankala rasti eri intressiryhmien lobbaamisen takia. Tukien leikkaamisen pelotellaan johtavan esimerkiksi massiiviseen työttömyyteen tai huoltovarmuuden heikkenemiseen.
– Kun tämän tyyppisiä uhkakuvia kertoo poliitikoille, niin on sinänsä ymmärrettävää, että siinä pohditaan kahteen kertaan, lähdetäänkö leikkaamaan isommin.
MOT selvitti jo vuonna 2017 teollisuusyhtiöiden yritystukia kohtaan kohdistamaa lobbausta.
Yritystuille kaivataan pitkäjänteistä strategiaa
Erämajan mukaan useat yritystuet ovat kuitenkin turhia tai jopa haitallisia. Esimerkkinä hän nostaa esille sähköistämistuen, jolla teollisuutta kannustetaan entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen.
Erämajan mukaan tukea maksetaan pääasiassa metsäyhtiöiden kaltaisille suurille yrityksille. Hän uskoo, että tuella kustannetaan nyt investointeja, jotka toteutettaisiin yhtiöissä tuesta huolimatta.
– Se on silloin aika turha tuki. Emme tarvitse veronmaksajia näihin investointeihin, jos niitä tehtäisiin joka tapauksessa.
Kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta näkee Erämajan tapaan, että yritystukia voisi leikata ja kohdistaa uudelleen. Erityisesti Suomeen kaivattaisiin parlamentaarisesti sovittu ja yli hallituskausien kestävä strategia tukien kohdentamiseksi.
Hänen mukaansa esimerkiksi energiatalous on hyvä kasvuala, jonne innovaatiotukia nyt kannattaisi suunnata.
