Asuntojen myyntitappiot ovat voineet olla pahimmillaan kymmenestä viiteentoista prosenttia kahden viime vuoden aikana, kerrotaan Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.
Valtteri Määtän, 31, perheen koti Vantaalla on täynnä muuttolaatikoita.
Perheellä on edessään muutto, koska nykyinen koti on myyty.
Asunnon myynti ei kuitenkaan sujunut niin kuin he olivat kuvitelleet.
– Laitoimme asunnon myyntiin toukokuussa 2023. Se ehti olla myynnissä puolitoista vuotta, kunnes kaupat syntyivät, Valtteri Määttä kertoo.
Määtät maksoivat rivitaloasunnostaan 293 000 euroa asuntomarkkinoiden ollessa kuumimmillaan vuonna 2020.
– Otimme myynnissä takkiin 12 000 euroa, Valtteri Määttä sanoo.
Summa on hänen mukaansa pelkkä asunnon arvon alenema.
– Tuohon kun lisää investoinnit, joita olemme asuntoon tehneet, kuten ilmalämpöpumppu ja sähköauton latauspiste, nousee summa huomattavasti.
Määtän perhe on aloittamassa talonrakennusprojektia Helsingissä, ja siksi nykyisen asunnon myynti on heille ajankohtainen.
Asuntomarkkinat kyntäneet pohjamudissa
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa ei pidä Määtän perheen tilannetta poikkeuksellisena.
Hänen mukaansa asuntojen myyntitappiot ovat voineet olla pahimmillaan 10–15 prosenttia kahden viime vuoden aikana.
– Suurimmat hintojen pudotukset ovat tapahtuneet niissä asunnoissa, joissa hinta oli korkeimmillaan markkinoiden ollessa kuumimmillaan, eli pienissä asunnoissa, Viljamaa sanoo.
Valtteri Määttä ei olisi puolisoineen voinut uskoa, että asunnon myynti pääkaupunkiseudulla voisi olla niin raskas ja pitkä prosessi kuin se heillä oli.
– Asuntonäyttöjä pidettiin useampia. Puolentoista vuoden myyntiaikana tuli yhteensä vain viisi tarjousta, joista osa oli useita kymmeniätuhansia euroja alakanttiin, Määttä kertoo.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Tuomas Viljamaan mukaan asuntojen hintojen lasku alkoi kesällä 2022, jolloin inflaatio alkoi kiihtyä ja asuntolainoissa suosittu euribor-korko oli historiallisen korkealla.
– Ostajat pelästyivät, ja silloin markkina tietysti reagoi niin, että hinnat laskivat ja myyntiajat pitenivät, Viljamaa sanoo.
Vanhojen asuntojen markkinoilla piristymistä
Media, asuntokauppiaat ja pankit ovat kertoneet yli vuoden ajan asuntomarkkinoilla tapahtuvasta käänteestä, vaikka samaan aikaan asuntomarkkinoilla on mennyt huonosti.
Esimerkiksi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton asuntomarkkinakatsaus vuoden alkupuoliskolta kertoo, että asuntokauppamäärät jäivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla historiallisen matalalle tasolle.
Nyt piristymistä on Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastojen mukaan tapahtunut vanhojen asuntojen osalta.
Toimitusjohtaja Tuomas Viljamaan mukaan asuntomarkkinoiden vilkastumisesta kertoo kauppamäärien kasvun lisäksi myös se, että asuntojen myyntihinnat ovat lähteneet nousuun.
Samaan aikaan myyntiajat ovat kääntyneet laskuun.
– Vanhojen asuntojen myynti on kasvanut tämän vuoden lokakuussa 22,7 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna, Viljamaa kertoo.
Toisaalta uusien asuntojen myynti on laskenut Viljamaan mukaan 17,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Tämän lisäksi asuntokauppojen määrä on kokonaisuudessaan laskenut keskimäärin 13,4 prosenttia viiden viime vuoden aikana.
Tämän vuoden heinäkuusta alkaen korot ovat laskeneet, ja korontarkistuspäivien tuoma ostovoiman vahvistuminen näkyy Viljamaan mukaan asuntomarkkinoilla aktiivisuuden lisääntymisenä.
– Varainsiirtoveron laskeminen viime vuoden lokakuussa on lisännyt kiinnostusta erityisesti asunnonvaihtajien keskuudessa. Myös ensiasunnon ostajat ja asuntosijoittajat ovat palanneet asuntomarkkinoille entistä selkeämmin.
Määtän perheellä on nyt edessään ensin muutto vuokra-asuntoon nykyisen kodin lähelle.
– Haluamme pysyä tässä lähialueella vielä vuoden, jotta lapsi saa olla samassa päiväkodissa.
Vuodenvaihteen jälkeen alkaa uuden talon rakentaminen.
– Tällä hetkellä pelottaa ehkä enemmän uuden talon rakentaminen kuin nykyisen myynti. Se, että minkälainen kaaos siitä tulee. Mutta moni on kuulemma siitäkin selvinnyt, joten ehkäpä mekin, Valtteri Määttä sanoo ja naurahtaa.
