Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Lohjan synnytyssairaala sulkee ovensa lopullisesti huomenna perjantaina.
Synnytystoiminnan päättyminen Lohjalla on osa laajempaa trendiä, jossa Suomen pieniä synnytysosastoja lakkautetaan ja toimintaa keskitetään suurempiin yksiköihin.
Lohjan synnytysosasto on järjestyksessään 18., joka on lopettanut toimintansa 2000-luvulla.
Svenska Yle selvitti, minkälaisia seurauksia synnytysosastojen lakkauttamisella on.
Lohjan synnytysosaston sulkeminen vaikuttaa koko Länsi-Uudellamaalla, jossa monen raskaana olevan matka lähimpään synnytyssairaalaan pitenee ja muuttuu riskialttiimmaksi.
Alla olevasta kartasta näet, miten matka-aika lähimpään synnytyssairaalaan vaihtelee eri puolilla maata. Voit pysäyttää animaation vasemmassa yläkulmassa olevasta painikkeesta.
Yhä pienenevä synnytyssairaalaverkosto ja suuremmat etäisyydet ovat johtaneet siihen, että synnyttäjät eivät ehdi ajoissa sairaalaan.
Sen sijaan lapsi syntyy matkalla sairaalaan henkilöautossa, ambulanssissa tai jopa helikopterissa.
– Jos etäisyys on yli 35 kilometriä tai matka kestää yli puoli tuntia, riski synnyttää matkalla sairaalaan kasvaa, kertoo Mika Gissler, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori.
Jokainen sairaalan ulkopuolella tapahtuva synnytys on riski sekä äidille että lapselle. Siihen voi liittyä vakavia, mutta harvinaisia komplikaatioita, kuten synnyttäjän verenvuotoa ja lapsen hapenpuutetta.
– Erityisen vaarallista on, jos komplikaatioita ilmenee ennenaikaisessa synnytyksessä, esimerkiksi jos raskaus on vasta viikolla 30.
Pienten yksiköiden sulkemista perustellaan usein potilasturvallisuudella. Argumenttina on, että pienillä yksiköillä ei ole mahdollisuutta ylläpitää osaamista vaativien tapausten hoitamiseen.
Mika Gisslerin mukaan pieni yksikkö ei välttämättä ole vähemmän turvallinen, jos riskisynnyttäjät lähetetään suurempiin sairaaloihin.
Pienempiä yksiköitä pidetään usein myös lapsiystävällisempinä. Lohjan synnytysosaston asiakastyytyväisyys on ollut yli 90 prosenttia, kun koko HUS-alueen keskiarvo on noin 77 prosenttia.
– Päätös sulkea Lohjan synnytysosasto oli hieman yllättävä, sillä siellä on ollut yli tuhat synnytystä vuodessa ja laatu on hyvä. Heillä on suhteellisen alhainen keisarileikkausten osuus, ja monet ovat tyytyväisiä toimintaan.
Emme voi sulkea enempää sairaaloita
Mika Gissler, THL
Pääasiallinen syy lakkauttamisiin on kuitenkin se, että synnytysten hoitaminen tulee liian kalliiksi, kun lapsia syntyy liian vähän.
– Tarvitaan synnytyslääkäri, lastenlääkäri ja anestesialääkäri ympäri vuorokauden, seitsemän päivää viikossa. Jos synnytyksiä on viisisataa, se tarkoittaa enintään yhtä tai kahta synnytystä päivässä.
HUS laskee säästävänsä noin neljä miljoonaa euroa vuodessa Lohjan synnytysosaston sulkemisella. Suurin säästö johtuu naisten- ja lastentautien ympärivuorokautisen päivystyksen loppumisesta.
Matkasynnytykset voivat lähteä nousuun myös Lohjan sulkemisen myötä, Gissler arvioi.
– Voi olla, että alussa ollaan huolellisia ja suunnitellaan, mutta sitten kun totutaan siihen, että lähin sairaala ei ole enää lähellä, voi asia olla toisin.
Näin kävi Tammisaaren synnytyssairaalan lopettamisen jälkeen.
– Alueella alkoi välittömästi tapahtua suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä, mikä oli täysin uusi ilmiö, sillä aiemmin kaikilla oli ollut kohtuullisen lyhyt matka sairaalaan.
Gisslerin mukaan Suomella ei ole varaa karsia synnytyssairaaloja edelleen.
– Olen monta kertaa sanonut, että raja tulee vastaan. Emme voi sulkea enempää sairaaloita, koska matka lähimpään sairaalaan alkaa tulla liian pitkäksi.
Tulevaisuuden synnytyssairaalaverkosto pienenee entisestään
Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa vähentää synnytysosastojen määrää edelleen.
Vuodesta 2015 lähtien laki on vaatinut vähintään tuhat synnytystä vuodessa synnytyssairaaloilta. Pienemmät yksiköt ovat voineet hakea poikkeuslupaa toiminnalleen.
Ministeriö ehdottaa tämän mahdollisuuden poistamista, mikä uhkaa alle tuhannen synnytyksen sairaaloiden olemassaoloa.
Kuudessa keskussairaalassa on alle tuhat synnytystä vuodessa: Lapin, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Mikkelin, Kainuun ja Ahvenanmaan keskussairaalassa.
Näistä Kainuun ja Lapin keskussairaaloiden katsotaan olevan turvassa maantieteellisen tärkeytensä vuoksi. Mahdollinen lainsäädäntö ei koske Ahvenanmaan sairaalaa, joka järjestää oman sairaanhoitonsa.
Ministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom kirjoittaa Svenska Ylelle sähköpostitse, että ehdotuksessa on kyse henkilöstön saatavuuden turvaamisesta sekä synnytys- että vanhustenhoidossa:
”Kun synnytysiässä oleva nainen synnyttää keskimäärin vain 1-2 kertaa elämänsä aikana, hän voi matkustaa pidemmän matkan, jos tällä tavoin voidaan turvata ikääntyneen väestön päivittäinen hoito.”
Cantell-Forsbomin mukaan jäljelle jääneillä sairaaloilla on valmiudet hoitaa enemmän synnytyksiä. Hän myöntää kuitenkin, että keskittäminen johtaa pitkiin matkoihin ja suuriin yksiköihin, jotka voivat tuntua laitosmaisilta. Se voi myös vaikuttaa negatiivisesti alueen elinkeinoelämään ja vetovoimaan.
Synnytystoiminnan lopettaminen on lopulta hyvinvointialueiden päätettävissä. Tällä hetkellä eduskunnassa käsitellään lakiesitystä sairaala- ja päivystysverkostosta. Laki tulee todennäköisesti voimaan 1. lokakuuta 2025.
Kätilöliitto: Karsiminen ei lisää intoa perustaa perhettä
Kätilöliiton puheenjohtaja Päivi Oinonen on työskennellyt alalla lähes 30 vuotta. Hän suhtautuu synkästi yhä kutistuvaan synnytyssairaalaverkostoon.
– Saamme lapsia iäkkäämpänä kuin aiemmin, ja iän myötä perussairaudet yleistyvät. Raskaana olevien ylipaino on myös lisääntynyt. Nämä voivat tehdä raskauksista ja synnytyksistä haasteellisempia. Raskausdiabetes ja muut komplikaatiot, kuten korkea verenpaine, ovat yleistyneet.
Oinosen mukaan synnytysosastojen lakkauttaminen voi tulla yhteiskunnalle kalliiksi pitkällä aikavälillä.
– Ei se nyt ainakaan ole omiaan lisäämään innostusta perustaa perhettä. Tällä hetkellä synnyttäjillä ja naisilla on huoli siitä, missä heidät hoidetaan, missä he saavat palveluita, ja kuka heitä hoitaa.
