Suomi ei tue EU-puheenjohtajamaa Unkarin esitystä, joka velvoittaisi teknologiayhtiöt seulomaan niiden käyttäjien viestit lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin varalta. Eduskunnan suuri valiokunta antoi päätöksensä asiasta tänään.
Suuri valiokunta toteaa lausunnossaan, ettei Suomen tule hyväksyä Unkarin kompromissiesitystä tunnistamismääräystä koskevilta osin. Valiokunnan päätös on yksimielinen.
Tunnistamismääräys velvoittaa viestintäpalveluiden tarjoajat tunnistamaan ja torjumaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävä materiaali alustoillaan. Tietoturva-asiantuntijat katsovat, että tunnistamismääräys murentaisi ihmisten yksityisyydensuojan.
Samaan näkemykseen päätyi myös suuri valiokunta. Se katsoo, että Unkarin ”malli johtaisi tosiasiassa viestinnän massavalvontaan ja merkitsisi heikennystä viestinnän luottamuksellisuuden suojan sääntelyyn EU-tasolla”.
Suuren valiokunnan mukaan hyväksyminen edellyttäisi, että asetuksessa säädettävät toimenpiteet ovat oikeamittaisia ja perusoikeuksien mukaisia.
– Viestinnän luottamuksellisuuden suojaan ja muihin perusoikeuksiin puuttuminen tulee rajoittua vain välttämättömään ja sen tulee olla oikeasuhtaista, lausunnossa kirjoitetaan.
Suuri valiokunta pitää esitystä pääosin hyväksyttävänä. Tunnistamismääräystä koskeva poikkeus on kuitenkin merkittävä koko asetuksen kannalta.
Hallitus oli valmis hyväksymään Unkarin esityksen
Suomen hallitus on ollut valmis hyväksymään Unkarin eristyksen. Sisäministerin tehtäviä syksyllä hoitanut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) yritti saada Suomen kannan valmiiksi jo lokakuun alussa, mutta suuri valiokunta päätti palauttaa asian eduskunnan erikoisvaliokuntiin.
Tänään suuren valiokunnan kokouksen jälkeen opposition edustajat kritisoivat hallituksen toimintaan.
Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka ihmetteli, miksi hallitus ohitti suuren valiokunnan vuoden takaisen kielteisen kannan viestinnän massavalvontaan.
– Hallitus kuitenkin päätti kävellä tämän kantamme yli, mitä myös perustuslakivaliokunta oli tukenut, Harakka totesi tiedotustilaisuudessa.
Samalla Harakka kuitenkin kiitteli, että hallitus lopulta päätyi tuomaan asian uudelleen parlamentaariseen käsittelyyn.
Marraskuussa eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, ettei Suomen pidä hyväksyä Unkarin esityksessä olevaa tunnistamismääräystä.
Myös hallintovaliokunta kiinnitti huomiota omassa lausunnossaan tunnistamismääräykseen. Valiokunta päätyi tukemaan Unkarin kompromissiesitystä vain osittain.
Tiukemman linjan Unkarin esitykseen otti liikenne- ja viestintävaliokunta, joka lokakuussa esitti yksimielisesti Unkarin kompromissiesityksen hylkäämistä. Valiokunnan puheenjohtajan Jouni Ovaskan (kesk.) mukaan kompromissiesitys tarkoittaisi toteutuessaan laajaa viestinnän joukkovalvontaa ja palveluiden turvallisuuden heikentymistä.
Kiistelty asetus ollut työn alla yli kaksi vuotta
Euroopan komission vuonna 2022 käynnistämän lakiesityksen tavoitteena on estää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin leviäminen ja grooming eli lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin.
Tämä toteutettaisiin velvoittamalla digitaalisten palvelujen tarjoajat tunnistamaan haitallisen materiaalin, ilmoittamaan siitä viranomaisille ja poistamaan materiaalin palveluistaan tai estämään siihen pääsyn.
Materiaalin tunnistaminen tapahtuisi seulomalla käyttäjien viestit. Seulominen toteutettaisiin niin sanotulla hash-tiivisteellä, jossa jokaisesta lähetettävästä videosta tai kuvasta luodaan yksilöllinen tunniste.
Tätä tunnistetta verrattaisiin viranomaisten ylläpitämään tiivistekokoelmaan, johon on luotu tiivisteet kaikesta viranomaisten tiedossa olevasta hyväksikäyttömateriaalista.
- Kuuntele Uutispodcastin jakso aiheesta:
Tietoturva-asiantuntijat ovat huomauttaneet, että toteutuessaan tämän kaltainen toimintamalli horjuttaisi merkittävällä tavalla digitaalisen viestinnän perusteita ja heikentäisi ihmisten yksityisyydensuojaa. Jos kyky seuloa viestit luodaan, sitä voidaan poliittisella päätöksellä käyttää myös muuhun kuin hyväksikäyttömateriaalin havaitsemiseen.
Lisäksi velvoite skannata käyttäjien suojattu viestintä heikentään viestintäverkon luotettavuutta.
Salattua viestintäsovellus Signalia ylläpitävän Signal-säätiön puheenjohtaja Meredith Whittaker sanoi Ylen haastattelussa, ettei Signal aio taipua EU:n vaatimuksiin, jos lakiesitys tulee voimaan. Sen sijaan Signal vetäytyisi tässä tapauksessa pois EU-markkinoilta.
Ministerien tarkoitus äänestää esityksestä joulukuussa
Tällä hetkellä jäsenmaista koostuva Euroopan neuvosto muodostaa omaa kantaansa esitykseen Unkarin johdolla.
Neuvoston kannan muodostaminen vaatii kahden ehdon toteutumista. Ensinnäkin vähintään 15 maan 27:stä on kannatettava esitystä ja näiden maiden osuuden EU:n väestöstä on oltava yli 65 prosenttia.
Tämänhetkisten tietojen mukaan Unkarin esitystä vastustaa kahdeksan maata Suomi mukaanlukien. Eli enemmistö jäsenmaista kannattaa esitystä tai ei ole muodostanut kantaansa. Esitystä tukevat muun muassa Ranska, Espanja, Ruotsi ja Balkanin jäsenmaat.
Mutta koska vastustajien joukossa on Saksa ja Puola, esitys ei näytä olevan menossa läpi. Suomen kannalla voi olla merkitystä, jos esitystä vastustavia pieniä jäsenmaita vaihtaa leiriä.
Komission esitys ja sitä seuranneet luonnokset ovat herättäneet vilkasta keskustelua ympäri Eurooppaa. Jäsenmaiden kannat asiaan eivät ole aina selkeitä, mikä aiheuttaa epävarmuutta Unkarin esityksen läpimenosta.
Lokakuun alussa Hollanti ilmoitti, että se pidättäytyy äänestämästä asiasta. Kielteisen kannan taustalla on Hollannin tiedusteluviranomaisten kielteinen suhtautuminen esitykseen. Mediatietojen mukaan Hollanti ei kuitenkaan ehdottomasti vastusta esitystä, vaan sen kanta riippuu siitä, miten seulonta määrätään.
Unkarin esityksestä on tarkoitus äänestää joulukuun 12. päivänä järjestettävässä ministerikokouksessa. Jos esityksen läpimeno näyttää epätodennäköiseltä, Unkari todennäköisesti vetää sen pois pöydältä. Näin tapahtui viime kesänä, kun Belgia päätyi tähän ratkaisuun oman esityksensä kanssa.
Jos Unkarin esitys ei päädy nyt äänestykseen, asia siirtyy seuraavan puheenjohtajamaan hoidettavaksi. EU:n seuraava puheenjohtajamaa on Puola, joka vastustaa esitystä.
- Katso Yle Areenasta: EU pyrkii suitsimaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän materiaalin leviämistä
