Keski-Suomen hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvio on 42 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialue ottaa käyttöön omalääkärimallin. Lisäksi se käy läpi, onko se saanut valtiolta liian vähän rahaa.
Keski-Suomen hyvinvointialue käynnistää ensi vuonna projektin, jolla se selvittää, onko siltä jäänyt saamatta valtion rahoitusta puutteellisten diagnoositietojen takia.
Diagnoositiedot koskevat esimerkiksi ihmisten sairastavuutta, mikä kertoo palveluiden tarpeesta esimerkiksi Keski-Suomessa.
Hyvinvointialueet toimittavat diagnoositiedot vuosittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. THL puolestaan toimittaa tietojen perusteella tehdyt kertoimet valtiovarainministeriölle, joka laskee hyvinvointialueiden rahoituksen.
Virheellisistä diagnoosikirjauksista uutisoi aiemmin sanomalehti Keskisuomalainen.
Hyvinvointijohtaja Jan Tolletin mukaan Keski-Suomessa käydään läpi kirjaukset, jotka vaikuttavat vuosien 2023–2025 rahoitukseen.
Tämän hetkisen arvion mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen olisi kuulunut saada vuosittain noin 25–30 miljoonaa euroa enemmän valtionrahoitusta, kuin mitä se on saanut.
– Kolmen vuoden ajalta tämä tekee yhteensä noin 75–90 miljoonaa euroa eli tällä on erittäin iso vaikutus, Tollet sanoo.
Hyvinvointialueella on kolme eri kirjausjärjestelmää, joista vasta yksi on Tolletin mukaan käyty läpi. Terveyspalveluiden lisäksi käydään läpi sosiaalitoimen diagnoositiedot.
Ensi vuonna budjetti miinuksella
Keski-Suomen hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvio on 42 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aluehallitus käsitteli talousarviota keskiviikkona 27. marraskuuta.
Aluehallituksen esityksessä loppusumma nousi kymmenellä miljoonalla. Esimerkiksi vammaispalveluiden kulut ovat ensi vuonna noin seitsemän miljoonaa euroa enemmän kuin mitä aiemmin arvioitiin.
Aluehallituksen esityksen mukaan omaishoidontuki säilyisi entisellään, mikä kasvattaa menoja 3,2 miljoonalla eurolla.
Paukkuja perusterveydenhuoltoon omalääkäreillä
Aluehallitus esittää, että ensi vuonna Keski-Suomessa otetaan vaiheittain käyttöön omalääkärimalli.
Ensimmäiseksi se koskisi ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon terveyspalveluita, esimerkiksi pitkäaikaissairaita ja iäkkäitä.
Omalääkärimallilla on tarkoitus vahvistaa perusterveydenhuoltoa, mikä on ollut hyvinvointialueuudistuksen lähtökohtana.
Omalääkäreitä on jo esimerkiksi Muuramessa.
Lisäksi hyvinvointialue aloittaa ammatinharjoittajakokeilun, jossa lääkäri voi valita, toimiiko hän ammatinharjoittajana virkasuhteen sijaan.
