Osa alle 23-vuotiaista lapsista ja nuorista ei pääse kiireettömään hoitoon kahdessa viikossa, vaikka hoitotakuu edellyttää sitä.
Näin on varsinkin silloin, kun potilas haluaa lääkärin vastaanotolle.
Ensimmäisenä kontaktina on yleensä sairaanhoitaja, joka arvioi hoidontarpeen. Tämä voi tapahtua myös etänä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri Sara Launio katsoo, että vaikeus päästä lääkärille on terveydenhuollon palvelujärjestelmän suurimpia ongelmia.
– Hoidon tarpeen arviointi on hyvin vaativaa työtä. En kadehdi sairaanhoitajia, hän sanoo.
Lain mukaan myös sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja pystyvät määrittämään potilaan hoidontarpeen, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen terveyden ja sairaanhoidon toimialueen ylilääkäri Jussi Piuva.
Toimintamalli on tyypillinen myös Pohteen alueella.
– Toki olemme kannustaneet siihen, että hoitajat konsultoivat herkästi lääkäriä, Piuva sanoo.
Hoitotakuussa on kyse ensimmäisestä hoitotapahtumasta. Nuorilla hoitotakuun määräaika on tiukempi kuin yli 23-vuotiailla, joiden hoitotakuu piteni vuoden alussa kolmeen kuukauteen. Aiemmin myös heillä hoitotakuu oli kaksi viikkoa. Nyt onkin ensimmäinen kerta, kun nuorilla on oma hoitotakuuaika.
Nuorta ei aina tavoiteta
THL:n tilastot osoittavat, että hyvinvointialueilla vähintään 90 prosenttia alle 23-vuotiaista on päässyt tänä vuonna perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon lain vaatimassa kahdessa viikossa.
THL:n Sara Launion mukaan prosentti on ”hyväksyttävä”.
– Toivoisi, että hoitotakuu toteutuisi, mutta sataa prosenttia ei ole järkevääkään tavoitella. Siihen on monta syytä, jotka usein johtuvat potilaasta. Esimerkiksi lapsen nuhakuume voi estää hoitotapahtuman ja siten siirtää kiireetöntä hoitoa, hän perustelee.
Ylen selvitys kuitenkin paljastaa, että hoitoarki hyvinvointialueilla on paikoin tilastolukuja karumpi. THL:n tilasto ei välttämättä kerro koko totuutta, muun muassa siksi, että potilastietojärjestelmät eivät ole hyvinvointialueilla vielä yhtenäisiä.
Ylen selvitys osoittaa, että Pohjois-Savossa hoitotakuu toteutuu kehnoiten. Hoitotakuujonossa oli elokuun alkupuolella noin 120 alle 23-vuotiasta, kertoo hyvinvointialueen vs. palveluyksikköjohtaja Pauliina Sulku. Jonottajista noin 63 prosentilla hoitotakuu ylittyi.
Pohjois-Savossa alle 23-vuotiaat joutuvat jonottamaan pääsyä kiireettömään hoitoon keskimäärin 68 vuorokautta, hankalin tilanne on Sulkun mukaan hyvinvointialueen pohjoisosassa.
Aina kyse ei ole siitä, että hoitoa ei olisi tarjolla. Sulku kertoo, että jonossa voi olla esimerkiksi nuori, joka on tullut jonoon huhtikuussa, mutta häntä ei ole sen jälkeen tavoitettu. Nuori siis pysyy hoitojonossa – ja rumentaa samalla tilastoja.
– Nuoret elävät hetkessä. Kun puhelu tulee oudosta numerosta, he eivät välttämättä vastaa, Sulku pohtii syytä tavoittamisen vaikeuteen.
Katso, kuinka nopeasti alle 23-vuotiaat pääsevät lääkärille omalla hyvinvointialueellasi:
Chatin kautta hoitoa ripeästi
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella alle 23-vuotiaiden hoitotakuu toteutuu Pohteen ylilääkärin Jussi Piuvan mukaan vaihtelevasti.
– Potilaista valtaosa pystytään hoitamaan alle kahdessa viikossa, kun annetaan aika suoraan puolikiireelliselle vastaanotolle.
Odottelemaan joutuvilla on Piuvan mukaan esimerkiksi kroonisia vaivoja, joiden hoitoa voidaan potilasturvallisuutta vaarantamatta siirtää.
Ylen selvityksen mukaan hoitotakuu näyttäisi toteutuvan parhaiten Etelä-Savossa. 96 prosenttia alle 23-vuotiaista pääsee ensimmäiseen hoitotapahtumaan jo viikon kuluessa, kertoo avoterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten terveyspalveluiden tulosaluepäällikkö Anna-Sofia Simula.
– Lisäksi alueellamme nuoret käyttävät paljon chat-palvelua, jossa hoitoon pääsee samana päivänä.
Toivo omalääkärimallissa
Jos hoitoon pääsy takkuaa ja hoitotakuuajat paukkuvat, hyvinvointialueiden mukaan syynä on useimmiten lääkärivaje.
Ylen selvityksen mukaan esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vain noin 60 prosenttia alle 23-vuotiaista pääsee lääkärin vastaanotolle kahdessa viikossa. Hyvinvointialueelta kerrotaan, että viiveet johtuvat nimenomaan lääkäripulasta.
THL:n ylilääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri Sara Launio on tyytyväinen, että hyvinvointialueilla on lähdetty kehittämään hoidon jatkuvuutta eli omalääkäri- ja omahoitajamallia.
Sen toivotaan helpottavan perusterveydenhuollon lääkäripulaa ja lyhentävän hoitojonoja.
– Pysyvät hoitosuhteet houkuttelisivat lääkäreitä terveyskeskuksiin. Yleislääkärin työn ytimessä on se, että pääsee muodostamaan potilassuhteita ja itse seuraamaan potilaan tilan kehittymistä, hän huomauttaa.
