Esteettömyys pitäisi ottaa huomioon jo rakennusten suunnittelussa, mutta kriteerit eivät kaikilta osin toteudu. Invalidiliiton mielestä epäkohtiin pitäisi puuttua tiukemmin.
Oveen kiinnitettävä älytaulu, joka säätelee asunnon toiminnot sopiviksi ja muistuttaa vaikka aterioista. Tämä on yksi esimerkki opiskelijoiden ideoista, joita on testattu LAB-ammattikorkeakoulun asumisen laboratoriossa.
LAB sai esteettömiä asumisen ratkaisuja kehittävään Essi-hankkeeseen EU:lta osarahoitusta. Valmistelua ja testejä koulu teki yhdessä käyttäjien ja yritysten kanssa. Nyt ideoiden toivotaan herättävän kiinnostusta ja päätyvän tuotantoon.
– Tarkoituksena on ollut kehittää prototyyppejä Päijät-Hämeen valmistavalle teollisuudelle jatkokehittämistä varten. Toteutuksissa on huomioitu erityisesti liikuntarajoitteiset, näkövammaiset ja aistiyliherkät, kertoo projektipäällikkö Sini Roine.
Valvonnassa ja asenteissa ongelmia
Esteettömyys asumisessa ja rakentamisessa perustuu Suomessa useisiin lakeihin, asetuksiin ja säädöksiin, jotka edistävät kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Esteettömyys olisi syytä ottaa huomioon jo rakennusten ja tilojen suunnittelussa, niin sisällä kuin ulkona ja kulkuväylillä. Kaavoituksella luodaan edellytykset esteettömälle ympäristölle. Lainsäädännöllä varmistetaan tilojen mitoituksen minimivaatimukset.
Ensisijaisesti vaatimukset koskevat uusia rakennuksia tai rakennusluvanvaraisia muutoksia ja korjauksia olemassa olevissa rakennuksissa. Muilta osin esteettömyyden parantamiseen ei ole velvoitetta.
– Vaikka Suomessa on tiukat esteettömyysvaatimukset rakennusprosessin eri vaiheisiin, niiden noudattaminen ei ole aina systemaattista, sanoo Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka.
Isoimmat puutteet liittyvät vaatimusten tulkinnanvaraisuuteen ja puutteelliseen valvontaan. Merkittäviä puutteita on Juvakan mukaan rakentajien tiedoissa ja asenteissa.
Koulutuksella ja kannustimilla saadaan paljon aikaan, mutta aina se ei riitä. Invalidiliitto peräänkuuluttaakin tehokkaampaa valvontaa ja sanktioita laiminlyönteihin, jotta kansalaisten tasa-arvo toteutuu.
– Olisivatko sanktiot sitten taloudellisia vai olisiko niiden avulla mahdollista keskeyttää lupaprosesseja tai edellyttää muita toimia – sitä on syytä pohtia, Juvakka toteaa.
Esteettömyysasiantuntija Kaisa Leka muistuttaa, ettei tarvitse olla vanha tai vammainen, vajaakuntoiseksi voi päätyä vaikka väliaikaisesti talvella liukastuessaan ja itsensä teloessaan.
Väljä hissi ja hyvin auratut väylät helpottavat monia, pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvan lisäksi myös vaikkapa lastenvaunujen kanssa kulkevia.
– Usein ajatellaan, että esteettömyys olisi kallista toteuttaa ja se hyödyttäisi vain vähemmistöä. Lisäkustannukset ovat kuitenkin varsin pieniä, ja joukko, joka hyötyy, on suuri. EU:ssa on arvioitu, että jopa kaksikymmentä prosenttia ihmisistä hyötyy esteettömästi toteutetuista ympäristöistä.