Samaan aikaan kun Alzheimerin tauti yleistyy Suomessa työikäisillä, odotetaan myyntilupaa tautia hidastavalle lääkkeelle.
Juuri julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan Alzheimerin tauti vaikuttaa yleistyvän työikäisillä. Vaikka sairautta ei voikaan parantaa, voidaan lääkehoidolla monessa tapauksessa oireita lievittää.
Nyt Euroopan lääkevirasto käsittelee kuitenkin uuden Alzheimerin taudin hoitoon sopivan lääkkeen hyväksymistä. Se voisi hidastaa tautia merkittävästi.
Lääke on jo hyväksytty myyntiin esimerkiksi Yhdysvalloissa Leqembi-nimisenä.
– Nykyisin käytössä olevat lääkkeet vaikuttavat oireisiin, ne eivät vaikuta taudin kulkuun. Tämä lääke sen sijaan vaikuttaisi tautia hidastavasti, sanoo Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Eino Solje Ylen aamussa.
Mehiläisen geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen sanoo, että lääkkeen avulla ihmisen toimintakyky pysyisi parempana, jolloin useammat sairastuneista voisivat elää antoisia elinvuosia yhä pidempään jopa kotonaan.
– Ajatuksellisesti se mullistaa sairauden hoidon täysin, kun aiemmin ollaan hoidettu oiretta, niin nyt voimme hidastaa taudin etenemistä, kommentoi Haapanen.
Ei samantien saatavilla, eikä kaikille
Mikäli tuote hyväksyttäisiin Euroopassa myyntiin, on kuitenkin vielä matkaa käytön aloittamiseen.
Solje arvioi, että mahdollisesti hyväksymisestä noin vuoden kuluttua löydettäisiin potilaita, joiden kohdalla lääkkeen käyttöä voitaisiin harkita. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lääkkeen hyödyt ohittaisivat sen haitat.
Lääkkeellä on haittavaikutuksia, jotka vaativat tarkkaa harkintaa lääkkeen myöntämiseen. Se voi Soljen mukaan aiheuttaa joissain harvinaisissa tapauksissa aivojen turvotusta ja aivoverenvuotoja.
– Kansanlääkkeeksi tästä ei missään nimessä ole, Solje sanoo.
Syyt yleistymiselle vielä epäselviä
Tutkimusjohtajana suurhankkeessa toiminut Solje kertoo muistisairaustutkimuksen tulosten yllättäneen tutkimusryhmänkin.
12 vuoden seurantajaksolla sekä Oulun että Itä-Suomen yliopiston seuranta-alueella tapahtunut jyrkkä kasvu työikäisten Alzheimerin tauti-tapauksissa ihmetyttää.
Syitä yleistymiselle ei vielä tiedetä. Se onkin Soljen mukaan asia, jota on syytä alkaa perkaamaan.
Vaikka tauti on työikäisten keskuudessa yleistynyt, silti se on väestöryhmässä hyvin harvinainen. Ihmiset huolestuvat muististaan joskus liiankin herkästi, vaikka esimerkiksi stressi voi heikentää hetkellisesti muistia.
– Ihmiset tietävät paljon muistisairauksista ja pelkäävät myös paljon, sanoo Solje.
Arviolta noin 2 700 työikäisellä suomalaisella on muistisairaus.
Jos muut huolestuvat läheisen muistista, silloin hälytyskellojen pitäisi soida. Solje kertoo, että usein työikäisten muistisairauksiin liittyy sairaudentunnottomuutta, jolloin ihminen itse ei välttämättä huomaa muistinsa heikentyneen.
– Arjen sujuminen on avainkysymys. Vaikka unohtaisi avaimet tai silmälasit joka päivä, niin se ei suoraan kerro muistisairaudesta, jos mitään isompia kommelluksia ei satu, Solje toteaa.
Geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen sanoo, että nuoremmilla muistisairauteen sairastuvilla tauti usein etenee vauhdikkaammin. Se on lääkärille selkeä merkki siitä, että jotain on vinksallaan.
