Opetusministeri Anders Adlercreutz on valmis korjausliikkeisiin, jos näyttää siltä että ammattikoulusta ei saa riittäviä taitoja jatko-opintoihin.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) pitää erityisen tärkeänä, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneilla on valmiudet jatkaa korkeakouluun.
Näin Suomi voi päästä tavoitteeseensa nostaa korkeakoulutettujen määrää: vuonna 2030 korkeakoulutettuja pitäisi olla puolet nuorista aikuisista.
Adlercreutz torjuu viime viikkoina velloneen kritiikin, jonka mukaan ammatillinen koulutus ja erityisesti supistettu äidinkielen opetus antavat huonot eväät jatko-opintoihin.
Tutkija Penni Pietilän mukaan monella ammattikoululaisella voi olla haasteita jatkaa korkeakouluun, koska siellä vaaditaan pitkien argumentatiivisten tekstien kirjoittamista ja ymmärtämistä. Siihen nykyinen ammatillinen koulutus ei Pietilän mukaan valmenna riittävästi.
Ministerin näkökulmasta tilanne on päinvastainen.
– Kun katsoo Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) tutkimuksia, näyttää siltä, että ammatillinen koulutus tarjoaa varsin hyvät eväät jatko-opintoihin nykyisellään, Adlercreutz sanoo Ylelle.
Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut jatkaa korkeakouluun. Vuonna 2023 ammattikorkeakoulussa aloittaneista 27 prosentilla oli Tilastokeskuksen mukaan taustallaan ammatillinen tutkinto. Vuonna 2012 heitä oli 20 prosenttia.
Sen sijaan yliopistoon jatkaa hyvin harva ammattitutkinnon suorittanut: heitä on vain 1–2 prosenttia yliopistossa aloittavista opiskelijoista.
Ammatillinen koulutus uudistettiin vuonna 2018. Mahdollista on, että vaikutukset esimerkiksi jatko-opintovalmiuteen näkyvät viiveellä.
Adlercreutz on valmis korjausliikkeisiin, jos näyttää siltä että ammattikoulusta ei saa riittäviä taitoja jatko-opintoihin. Nyt ei kuitenkaan hänen mukaansa näytä siltä.
– Jos yleinen havainto on se, että riittäviä taitoja ei saada, niin silloin oppituntien lisäämistä pitäisi pohtia, Adlercreutz sanoo.
Sen sijaan Adlercreutz on huolissaan peruskoulun tilanteesta. Pohja ammatillisessa koulutuksessa pärjäämiseen luodaan peruskoulussa.
– Peruskoulu ei nykyisellään tarjoa kaikille riittäviä perustaitoja lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa, Adlercreutz sanoo.
Petteri Orpon (kok.) hallitus tilkitsee tätä railoa lisäämällä matematiikan ja äidinkielen opetusta alakouluun.
Amisreformissa eli isossa ammatillisen koulutuksen uudistuksessa nuoret ja aikuisopiskelijat laitettiin yhteen niin luokkahuoneissa, rahoituksessa kuin lainsäädännössäkin.
Edellinen opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi keskiviikkona A-studiossa, että nuorten ja aikuisten laittaminen yhteen oli virhe.
Adlercreutz myöntää, että uudessa järjestelmässä nuorilta on vaadittu liikaa itseohjautuvuutta. Hän toivoo lisää koulumaisuutta, jotta nuoret pärjäisivät paremmin opinnoissa.
– Pidän tärkeänä, että amiksen ensimmäiset vuodet ovat koulumaisia: on selkeät rutiinit, tehtävänannot ja lukujärjestykset. Sen kautta kiinnitytään opintoihin ja kouluyhteisöön.
Onko tulossa lisää leikkauksia?
Ammatillinen koulutus koki kolauksen alkuvuodesta, kun sen rahoitusta leikattiin 120 miljoonaa euroa.
Säästöt iskivät aikuisopiskelijoihin ja alanvaihtajiin, joiden opiskelijamäärät laskevat. Ammatillisia opintoja suunnataan nyt voimakkaammin ensimmäistä tutkintoaan suorittaville.
Samaan aikaan hallitus lisää 10 miljoonalla eurolla oppimisen tukea ammatillisessa koulutuksessa. Erityisen tuen tarve on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, kun oppivelvollisuus laajeni 18 ikävuoteen.
Onko ammatilliseen koulutukseen luvassa lisää leikkauksia tällä hallituskaudella?
– Itse pidin äärimmäisen tärkeänä kehysriihessä, että leikkaukset loppuvat siihen vuosi sitten keväällä päätettyyn. Nyt on syytä antaa työrauha ammatillista koulutusta järjestäville, Adlercreutz sanoo.
Valtiovarainministeriöstä ehdotettiin pari vuotta sitten yleissivistävien yhteisten aineiden lopettamista kokonaan ja ammatillisen koulutuksen muuttamista kaksivuotiseksi. Kannatatko tätä ehdotusta?
– En missään nimessä kannata. Pidän todella tärkeänä, että ammatillisessa koulutuksessa on yleissivistäviä osoita, jotta pääsee eteenpäin korkeakouluun. En myöskään pidä perusteltuna ajatusta, että koulutus lyhennettäisiin kaksivuotiseksi, Adlercreutz sanoo.
