Suomi korostaa Ukrainan muuta tukemista ja omaa rooliaan Naton itärajalla, kirjoittaa Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Maria StenroosNato-erikoistoimittaja
Suomi näyttää painavan alas keskustelua Ukrainaan mahdollisesti lähetettävistä eurooppalaisista joukoista.
Tämä kävi selväksi esimerkiksi Oslossa, jossa kokoontuivat perjantaina JEF-maiden eli Pohjoismaiden, Baltian, Britannian ja Hollannin johtajat.
Kokoukseen osallistuneen presidentti Alexander Stubbin mielestä puhe joukoista vie Ukrainan auttamiskeskustelua sivupoluille.
Kun Ukrainaan yritetään Venäjää pakottamalla saada rauha, eurooppalaiset sotilassaappaat Ukrainan maaperällä ovat Stubbin mukaan pitkässä prosessissa hännänhuippu.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre sen sijaan puhui eri tavalla. Hän sanoi, että halukkuutta joukkojen lähettämiseen eri maista on yhä.
Keskustelussa Ukrainaan lähetettävistä joukoista sekoittuvat hyvin monenlaiset joukot: tulitauon monitoroijat, pelotejoukot ja varsinaiset rauhanturvaajat.
Viime viikkoina lännessä yhä useammin on haluttu nostaa esiin, että Euroopan vahvin ja ainoa modernin sodan kokenut armeija on Ukrainalla. Siksi sen tehtävä on huolehtia Ukrainan koskemattomuudesta. Tätä korostivat tänään sekä Støre että Stubb.
Euroopan rooli olisi jatkossakin erityisesti rahoittaa puolustusta, kouluttaa ja lähettää aseapua.
Niin sanotun halukkaiden koalition maat keskustelevat lauantaina Ranskan ja Britannian johdolla. Ranska ja Britannia aikovat lähettää pelotejoukkoja, joita sijoitettaisiin Ukrainaan kauemmas rintamalinjasta strategisiin kohteisiin.
Niiden tarkoitus olisi nostaa Venäjän kynnystä iskeä Ukrainaan uudelleen.
Suomen puhetavan ero korostuu, kun sitä vertaa Baltian maiden suunnitelmiin.
Suomi on ilmoittanut, että sillä on vahdittavanaan 1300 kilometriä itärajaa, eikä suomalaisia sotilaita siksi lähde Ukrainaan, ainakaan ennen mahdollista todellista rauhaa.
Toinen syy on eskalaation pelko. Suomi ei halua nähdä tilannetta, jossa suomalaiset ja venäläiset joukot mahdolliset kohtaisivat Ukrainassa jossain tilanteessa.
Viro sen sijaan suunnittelee pienen, komppanian kokoisen joukon lähettämistä. Liettua aikoo lähettää tykistöä Ukrainaan ja merivoimia Mustallemerelle.
Myös nämä Baltian maat ovat Naton itärajalla, mutta pienen symbolisen joukon lähettäminen on niiden suunnitelmissa.
Tulitauon viipyessä joukoista ei ole paljon keskusteltu ja koalitiokin on pitänyt vähemmän yhteyttä.
Ukrainan rauhanteko ei ole edennyt niin nopeasti kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toivoi. Trump on käynyt neuvotteluja rauhanehdoista ja tulitauosta samaan aikaan.
Suomi ja muu Eurooppa on taas ajatellut, että tulitauko on saatava aikaan ennen kuin varsinaisesta rauhasta kannattaa keskustella.
Joukkosuunnitelma on jäänyt odottelemaan taisteluiden keskeytymistä.
Jos tulitauko nyt todella syntyisi, halukkailta mailta kuultaneen pian, mitkä maat arvioivat, että joukkoja kannattaa ja uskaltaa lähettää.
Myöskään Yhdysvaltojen suostumusta tukea Euroopan joukkoja jotenkin ei toistaiseksi ole kuultu. Ainakin Britannia on pitänyt tätä ehtona osallistumiselle.
Stubb korosti JEF-kokouksessa, että Venäjä tulee pakottaa rauhaan Ukrainassa:
