Perussuomalaiset vetivät maton rasisminvastaisen kampanjan lanseeranneen pääministerin alta, kirjoittaa politiikan toimittaja Matti Koivisto.
Matti Koivistopolitiikan toimittaja
Tiistaina aamulla päivänvalon nähnyt hallituksen rasisminvastainen kampanja ei ole syntynyt onnellisten tähtien alla.
Kampanjan tausta on hallituksen sisäisiä ristiriitoja sovittamaan pyrkineessä paperissa, mutta kampanjan lanseeraus osoittaa, että ristiriidat eivät ole kadonneet mihinkään. Päinvastoin.
Hallituksen kipuillessa vuosi sitten perussuomalaisten ministereiden vanhojen rasististen kirjoitusten kanssa hallituspuolueet päätyivät ratkaisemaan ongelman yhteisellä tiedonannolla, jossa hallituspuolueet sitoutuivat rasismin vastaisiin toimiin.
Perussuomalaisissa tiedonanto hyväksyttiin kesällä 2023 pitkin hampain. Vaakakupissa painoi se, että hallitus oli lähellä kaatua hallituspuolueiden välisiin syviin arvoihin liittyviin erimielisyyksiin.
Hallituksen yhdenvertaisuutta koskeva tiedonanto tuotiin syksyllä eduskuntaan, ja eduskunta äänesti hallituksen luottamuksen puolesta.
Rauha palasi hallitukseen ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) on voinut viitata yhteisesti hyväksyttyyn tiedonantoon aina, kun rasismiin liittyvät teemat nousevat poliittiseen keskusteluun.
Yksi tiedonannossa listatuista toimista oli hallituksen rasismin vastaisen kampanjan käynnistäminen.
Kampanjaa valmisteltiin perusteellisesti
Kampanjaa on valmisteltu pääministerin alla olevassa valtioneuvoston kansliassa eli korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla.
Valtioneuvoston kansliassa teemaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden lisäksi valmistelussa on ollut mukana mittava joukko ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden voi sanoa edustavan Suomen kovinta osaamista, mitä tulee yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyviin teemoihin.
Virkamiehet ja asiantuntijat eivät ole touhuilleet itsekseen. Hanketta on valvonut poliittinen ohjausryhmä, jossa on istunut valtiosihteeri jokaisesta hallituspuolueesta. Perussuomalaisia ryhmässä on edustanut valtiovarainministeri Riikka Purran valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Kampanjassa hallitus haastaa työpaikkoja sitoutumaan konkreettisiin toimiin, joiden tarkoituksena on kitkeä rasismia Suomessa.
Tapahtumakeskus Pikku-Finlandiassa vetoomus lähteä mukaan rakentamaan yhdenvertaista Suomea esitettiin pääministerin arvovallalla.
Lanseeraustilaisuuden kahvitarjoiluja oli tuskin ehditty siivota pois, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa hallituspuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Purra ilmoitti, että puolue tuskin lähtee kampanjaan mukaan.
Ilmoitus veti maton pääministerin ja kampanjan jalkojen alta.
Orpo poistui kampanjan lanseeraustilaisuudesta ennen Purran ilmoitusta antamatta kommentteja medialle, mikä kertoo jotain tilanteen kiusallisuudesta. Orpon kabinetin mukaan tärkeintä on, että perussuomalaisten ministerit ja eduskuntaryhmä ovat sitoutuneet kampanjaan ja hyväksyneet hallituksen vuosi sitten tekemän tiedonannon.
Tällä hetkellä siis valtiovarainministeri Riikka Purra on valtioneuvostossa sitoutunut ”puuttumaan syrjintään, kitkemään rasismia ja siten edistämään yhdenvertaisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla yksilön tasolta yhteisöihin”. Sen sijaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvelee, että sikäli kuin hän perussuomalaisia tuntee, ei puolue tule kampanjaan lähtemään.
RKP ja perussuomalaiset jälleen napit vastakkain
Perussuomalaisten ratkaisu ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän irvailu ”poseerauskampanjoille” tekee hallituksen rasismin vastaisesta kampanjasta irvikuvan, joka alleviivaa hallituksen hädässä sopiman tiedonannon teennäisyyttä.
Hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ilmoitti jo päivällä Ylen Politiikkaradiossa pitävänsä epäloogisena, mikäli perussuomalaiset eivät kampanjaan liity. Adlercreutzin mielestä on itsestään selvää, että kaikki neljä hallituspuoluetta myös osallistuvat hallituksen yhteiseen kampanjaan.
Puolueet ovat olleet napit vastakkain maahanmuuttoon liittyvissä asioissa koko loppukesän, ja on epätodennäköistä, että RKP:n vaatimus kampanjaan liittymisestä herättää perussuomalaisissa mitään vastakaikua.
Kampanjan ympärillä on kuplinut jo aiemmin, kun julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti peruvansa osallistumisensa kampanjaan vedoten muun muassa juuri siihen, että hallituspuolueiden sitoutuminen rasismin vastaisiin toimiin ei vakuuta. Myös oppositiopuolueet ovat kilvan ryöpyttäneet kampanjaa.
Julkistustilaisuudessa asiantuntijat harmittelivat kampanjan politisoitumista ja korostivat, kuinka asia itsessään on tärkeä hallituksesta riippumatta. Kampanjan tavoitteet rasismin vähentämisestä Suomessa ovat tärkeitä ja sopii toivoa, että poliittisesta kohinasta huolimatta se herättää työpaikkoja toimiin, jotka parantavat esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten asemaa.
Kampanja näyttää nyt törmänneen ongelmaan, joita THL:n asiantuntija Anu Castaneda kuvasi Ylen haastattelussa elokuun alussa, kun kampanjaa vasta valmisteltiin.
– Usein ne organisaatiot, jotka vähiten tarvitsisivat näitä kampanjoita, lähtevät niihin innokkaimmin mukaan. Sitten taas ne, joilla olisi eniten tekemistä yhdenvertaisuusasioissa, ovat haluttomampia sitoutumaan, Castaneda sanoi.
Näin näyttää käyneen nyt myös hallituksessa.
