Talousahdinko ajaa Euroopan keskuspankkia koronlaskuun. Samaan aikaan kolme mittaria kertoo Saksan talouden karusta tilasta, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo.
Anna KarismoEurooppa-kirjeenvaihtaja
BERLIINI ”Kukaan ei enää kuuntele meitä.”
Näin tiivisti Luxemburgin ulkoministeri Xavier Bettel Euroopan ongelman alkuviikosta.
Turhautunut Bettel sanoi ääneen monen tunnistaman tosiasiasian. Vahvan Euroopan unelma karkaa.
– Olemme enää konfettia kansainvälisellä näyttämöllä, Bettel nurisi.
Hänen mielestään Euroopasta on tullut maailmanpolitiikan koriste, koska eurooppalaiset maat eivät kykene yhteisiin linjauksiin. Mantereen johtajat ovat eri mieltä paitsi tärkeistä ulkopoliittisista kysymyksistä, myös tavoista hoitaa taloutta.
Eripuraisuuden vuoksi Euroopan unioni jää kumileimasimeksi, jees-mieheksi maailmanpolitiikassa.
Tärkein syy EU:n valtatappioon on talouden kilpailukyvyn hapertuminen. Talousvalta on kautta aikojen heijastunut suoraan geopoliittiseen valtaan maailmassa.
Alamäkeen Eurooppaa vetää ennen kaikkea maanosan suurin talous Saksa, jonka teollisuustuotanto hiipuu.
Saksan talous menee huonosta pahempaan, brittilehti The Economist analysoi. Maailman kolmanneksi suurin talous alisuorittaa verrattuna kilpailijoihinsa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Talouskurimuksesta alkaa olla niin monenlaisia merkkejä, että laskua voi olla mahdoton pysäyttää, kirjoittaa yhdysvaltalainen talousuutistoimisto Bloomberg.
Saksa on nyt maailmassa ainoa merkittävä teollisuusmaa, jonka talous supistuu. Sen näkymät ovat myös koko euroalueen heikoimmat.
Pelastaako rahapolitiikka?
Saksan toivonkipinöitä on se, että joukkotyöttömyys tuskin uhkaa, kun kansa vanhenee ja jää eläkkeelle. Uusia työntekijöitä tarvitaan vanhojen tilalle.
Se ei tarkoita, että työntekijät olisivat turvassa. Työttömyysluvut ovat yhä matalat, mutta hiipivät jo ylöspäin.
Euroopan keskuspankin rahapolitiikka voi pelastaa yrityksiä, jotka nyt yhä enenevissä määrin hakeutuvat konkurssiin. Inflaatio on hidastunut.
Huolestuttavan taloustilanteen vuoksi keskuspankki saattaa laskea ohjauskorkoja jo tänään torstaina.
Juuri huolet euroalueen työllisyydestä ja suhdanteen heikkeneminen työntävät keskuspankkia kohti nopeampia koronlaskuja myös tulevaisuudessa.
Kuuntele Uutispodcastistä, miten tilanteeseen on jouduttu ja mitä se tarkoittaa Suomelle:
Syvät ongelmat myöntää myös Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner. Hän listasi kolme suurinta ongelmaa ulkomaalaisille kirjeenvaihtajille Berliinissä keskiviikkona.
Polttomoottori on Saksan kahle
Suurin ongelma on Lindnerin mielestä Saksan politiikan epävarmuus. Politiikan äärilaidat saavat yhä enemmän kannatusta eikä vieläkään tiedetä, miten se vaikuttaa maan päätöksentekoon tulevaisuudessa.
Toinen kompastuskivi löytyy valtiovarainministerin mielestä lähihistoriasta. Se on energiapolitiikan ”ideologisoituminen” koko Euroopassa, ei vain Saksassa.
Tämä tarkoittaa sekä ydinvoiman että ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden liian nopeaa hylkäämistä, Lindner sanoo.
Saksan olisi Lindnerin mielestä ollut järkevää pitää Venäjän hyökkäyssodan alkaessa edes käytössä olleet ydinvoimalansa sähköverkossa, eikä kytkeä niitä pois.
– Samaan aikaan EU teki ideologisen päätöksen luopua uusien polttomoottoriautojen valmistuksesta ensi vuosikymmenellä.
Lindnerin mielestä bensiini- ja dieselautojen kieltäminen paitsi iskee Saksan autoteollisuuteen, on myös turhaa, koska EU:n päästökauppa ohjaa tulevaisuudessa kulutusta joka tapauksessa päästöttömien autojen suuntaan.
Lindnerillä on syytäkin puolustaa fossiilisia polttoaineita, sillä Saksan voimaloissa jylläävät yhä kaasu ja kivihiili useammin kuin muissa EU-maissa.
Kolmantena tekijänä Saksan taloutta jarruttaa Lindnerin mielestä byrokratia.
– Ei ole huolehdittu Saksan kilpailukyvystä vaan on annettu hallinnon, kustannusten ja verojen lisääntyä. Ei ole kevennetty hallinnollista taakkaa, Lindner luetteli keskiviikkona.
Saksa on vasta nykyhallituksen aikana ryhtynyt paperinpyörittelyn vähentämiseen. Esimerkiksi työsopimukset ja veropäätökset voidaan tuoreen päätöksen mukaan kirjoittaa myös digitaalisessa muodossa.
Byrokratian purkamisen arvioidaan säästävän miljardin euron verran yritysten rahaa.
Vaalitaisto on alkanut
Lindnerin on helppo arvostella nykymenoa, koska hänen liberaalipuolueensa suosio on pohjamudissa – aivan kuten muidenkin Saksan hallituspuolueiden sosiaalidemokraattien ja vihreiden.
Hallitus on myös ollut koko vaalikauden keskenään poikkeuksellisen erimielinen. Tämä vaikeuttaa päätöksentekoa.
Nyt käydään jo vaalikampanjaa. Saksan liittopäivävaalit pidetään vajaan vuoden kuluttua syyskuussa.
Talous nousee vaalien tärkeimmäksi teemaksi.
