Nordean Yhdysvalloissa saama sakko on pieni, mutta sen perustelut ovat pankille noloja, kirjoittavat Ylen MOT:n toimittajat Jyri Hänninen ja Minna Knus-Galán.
Jyri Hänninen,
Minna Knus-Galán
Nyt sen voi sanoa suoraan: Nordea laiminlöi vuosikausien ajan rahanpesun torjuntaa.
Tiistai-iltana New Yorkin rahoitusmarkkinaviranomainen julkaisi päätöksen, jonka mukaan Nordea on sitoutunut maksamaan 35 miljoonan dollarin sakon (noin 31 miljoonaa euroa).
44-sivuisessa dokumentissa listataan toistuvia virheitä ja ongelmia, joita pankilla on ollut rahanpesun torjunnassa. Nordea ei ole aina tunnistanut asiakkaitaan, vaikka tämä on pankkitoiminnan ydintä. Pankin pitää esimerkiksi tietää, onko sen asiakkailla poliittisia kytköksiä.
Pankki ei ole myöskään useissa tapauksissa selvittänyt, mistä asiakkaiden varat ovat peräisin. Ongelmat ovat olleet laajoja, ja ne liittyvät Nordean yksiköihin Suomessa, Tanskassa ja Baltian maissa. Pankki oli itse havainnut puutteita rahanpesun torjunnassa jo vuonna 2010, mutta Nordealta kului joltain osin jopa seitsemän vuotta niiden hoitamiseen.
Tästä voi kertoa hyvän esimerkin.
Nordea toimi niin sanottuna kirjeenvaihtajapankkina Bank of Cyprusille vuosina 2008–2019. Pelkästään 2008–2013 Nordean kautta kulki noin 80 miljardin euron arvosta pankkiin liittyviä rahansiirtoja.
Vuosien varrella Nordeassa oltiin hyvin tietoisia tähän yhteistyöhön liittyvistä riskeistä.
Kyproksen maine yhtenä venäläisen hämärän rahan suosikkohteena oli tiedossa. Nordean työntekijät pitivät Bank of Cyprusin rahanpesuntorjuntaa ”heikkona”. Sekin tiedettiin, että pankin hallinnossa oli istunut entinen KGB-mies ja Putinin kaveri, ja että Bank of Cyprus tarjosi käteispalveluita kelle tahansa satunnaiselle asiakkaalle ja sen asiakkaina oli nettikasinoita.
Silti yhteistyö päätettiin vasta vuonna 2019. Bank of Cyprusille annettujen sitoumusten takia lopullisesti siitä päästiin eroon vasta viime vuonna.
Tietovuodot paljastivat ongelmat
Valitettavasti mikään yhdysvaltaisviranomaisten julkaiseman dokumentin tiedoista ei tullut yllätyksenä Ylen MOT-toimitukselle.
On todennäköistä, että ilman median – kuten MOT:n – tekemiä paljastuksia Nordean toiminta olisi jäänyt suurelta osin pimentoon. MOT on käsitellyt Nordean toimia useiden tietovuotojen yhteydessä, kuten Panaman papereiden (2016), niin sanotun Troikan pesulan (2019) ja Pankkien papereiden (2020).
Muihin tietovuotoihin viitataan myös Yhdysvaltain viranomaisten päätöksessä, eli se ei kosketa vain Panaman papereita. Se on kuitenkin totta, että Nordean laajamittaiset ongelmat rahanpesun torjunnassa tulivat ilmi juuri Panaman papereista.
Se sisälsi yli 11,5 miljoonaa salaista asiakirjaa veroparatiisiyhtiöistä. Vuoto osoitti Nordean perustaneen satoja asiakkaita Panaman ja Brittiläisten Neitsytsaarien tapaisiin veroparatiiseihin. Myöhemmät vuodot ovat osoittaneet, että Nordean tilin läpi on mennyt miljardeilla euroilla epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa, etenkin venäläisten rahaa. Osa rahoista on päätynyt Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiirille.
Nordean toimien jälkipyykki ei ole vielä ohi. Pankki kertoi heinäkuussa varautuvansa siihen, että sille määrätään sakkoja myös Tanskassa samasta syystä eli rahanpesun torjunnan laiminlyönneistä.
Nordea on jokaisen uuden tietovuodon jälkeen antanut julkisesti ymmärtää, että kyse on vanhoista asioista. Uudet vuodot ovat kuitenkin aina laventaneet ajanjaksoa, joita Nordean ongelmat koskettavat. MOT-toimituksen tutkimissa tapauksissa viimeisimmät epäilyttävät Nordean asiakkaiden toimet ovat vuosilta 2017.
Nordean edellinen konsernijohtaja Casper von Koskull on myös todennut, ettei pankki ole löytänyt toiminnastaan ilmeisiä rahanpesuun liittyviä viitteitä.
Suomessa kaikki hyvin?
Suomessa Nordean valvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. MOT-toimitus on pyytänyt vuosien mittaan useita kertoja kommentteja Fivalta. Yleensä ne ovat olleet ympäripyöreitä tai suorastaan vähätteleviä.
Helsingin Sanomien mukaan Fiva oli kyllä käynnistänyt selvityksen Nordean sekä toisen pohjoismaisen suurpankin eli Danske Bankin toimista rahanpesun torjunnassa. Tutkinta eteni kuitenkin niin hitaasti, että se vanheni käsiin.
Fiva totesi, että Nordeaa on saatettu käyttää venäläisen rahan pesemiseen, mutta mitään rangaistusta ei lopulta seurannut. Vuonna 2023 Fiva sai selitellä eduskunnan pankkivaltuustolle, miksi rahanpesun tarkastustoiminta ei näytä olleen ajan tasalla.
Nordea on kertonut panostaneensa rahanpesun torjuntaan. Eilisessä päätöksessä se saa tästä kiitosta myös yhdysvaltalaisviranomaiselta, kuten myös siitä, miten pankki on tehnyt avoimesti yhteistyötä aikaisempien epäonnistumisten selvittelyssä.
Millä tolalla Nordean tai muiden suurten pohjoismaisten pankkien rahanpesun torjunta tällä hetkellä on, ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä. Ehkä meidän pitää odottaa seuraavaa suurta tietovuotoa.
