Putinin hallinto painostaa kirja-alaa itsensensuuriin. Ratsiat ja pidätykset ovat varoitus kustantamoille ja kirjakaupoille, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen.
Heikki Heiskanenulkomaantoimittaja
Venäjän kirja-alaa järkyttää ”kustantajien tapaukseksi” nimetty oikeusjuttu. Toukokuun 14. päivänä poliisi teki kotietsintöjä Individuum-kustantamon työntekijöiden asuntoihin ja Individuumin emoyhtiön Eksmon tiloihin. Vuonna 1991 perustettu Eksmo on Venäjän suurin kustantamo.
Poliisi takavarikoi satoja kirjoja ja pidätti yksitoista henkilöä. Kolmea vastaan on nostettu syyte ääriliikkeen toiminnan organisoimisesta. Heitä uhkaa jopa 12 vuoden vankeus.
Kotietsinnöissä oli kyse ”LGBT-propagandasta” kustantamon omistaman Popcorn Books -kustantamon kirjoissa.
Venäjän korkein oikeus julisti marraskuussa 2023 ”kansainvälisen LGBT-liikkeen” äärijärjestöksi. Konkreettista järjestöä ei ole olemassa, mikä antaa viranomaisille vapaat kädet leimata mikä tahansa sukupuolivähemmistöihin liittyvä toiminta ääriliikehdinnäksi.
Eksmo oli ostanut vuonna 2023 Popcorn Books- ja Individuum-kustantamot. Nuorisokirjallisuuteen erikoistunut Popcorn Books kustansi teoksen Leto v pionerskom galstuke eli Kesä pioneerihuivissa.
Pioneerileirille sijoittuva homoseksuaalinen rakkaustarina oli bestseller ja herätti nationalisti- ja konservatiivipiirien vihan. Tiettävästi poliisit etsivät kotietsinnöissä ennen kaikkea tätä kirjaa.
Popcorn Books julkaisi kirjan vuonna 2021 ennen kuin Venäjän vallanpitäjät kiristivät lainsäädäntöä sukupuolivähemmistöjä vastaan.
Jo maalis-huhtikuussa viranomaiset tekivät iskuja kirjakauppoihin. Moskovassa kohteeksi joutui kirjakauppa Falanster.
Falanster on yksi Moskovan suosituimmista riippumattomista kirjakaupoista. Sillä on tilat kellarikerroksessa pienellä sivukadulla leveän ja vilkkaan Tverskaja-kadun varrella.
Sisään tullessa ensimmäinen silmiin sattuva hylly sisältää sodanvastaista kirjallisuutta, muun muassa venäläisen klassikon ja pasifistin Lev Tolstoin (1828–1910) ja saksalaisen Heinrich Böllin (1917–1985) tekstejä.
Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa kirjoissa ei tietenkään käsitellä, mutta hyllyn kokoonpano tuntuu jonkinlaiselta hiljaiselta kannanotolta nykyhetkeen.
Niinpä ei ollut varsinainen yllätys, että maaliskuussa syyttäjänvirasto teki kotietsinnän kirjakauppaan.
Falansterissa viranomaiset takavarikoivat klassikoita. Syyttäjänvirasto otti talteen totalitarismia pohtineen filosofin Hannah Arendtin, marxilaisen kulttuurikriitikon Walter Benjaminin, yhdysvaltalaisen kirjailijan ja esseistin Susan Sontagin ja ranskalaisen ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n teoksia.
Viranomaiset nostivat Falansteria ja sen yhtä perustajaa vastaan hallinnollisen toiminnasta Venäjällä epätoivotuksi julistetun organisaation kanssa.
Aiemmin tammikuussa Falanster joutui perumaan antifasismia käsittelevän kirjan esittelytilaisuuden, koska sotaa kannattavat Telegram-kanavat vaativat syyttäjää tutkimaan tilaisuutta.
Poliisit tekivät ratsioita myös Pietarissa ja Novosibirskissä. Pietarissa kohteeksi joutui yksi kaupungin tunnetuimmista kirjakaupoista, lähes satavuotias Podpisnye izdanija. Se sai 800 000 ruplan eli vajaan 9 000 euron sakot LGBT-propagandasta.
Peloteltu kustannusala saattaa nyt olla valmis hyväksymään järjestäytyneen sensuurin, sillä se toisi ainakin selvyyden siitä, mitä saa ja mitä ei saa julkaista.
Kirjamarkkinoiden sääntely on siirretty digitaalisen kehityksen ministeriöltä kulttuuriministeriölle. Siinä missä digitaalisen kehityksen ministeriö keskittyi markkinaolojen kohentamiseen, kulttuuriministeriön voi odottaa pyrkivän kirja-alan ideologiseen sääntelyyn.
Jonkinlaiseen kirjallisuuden ylivalvojan rooliin saattaa nousta Vladimir Medinski, entinen kulttuuriministeri, joka toimii presidentti Putinin avustajana.
Medinskin maaliskuinen nimitys Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajaksi oli merkki siitä, että Kreml haluaa kiristää otettaan kirjallisuudesta. Medinskin alaa on ollut historiantulkintojen vääntäminen Kremlin haluamaan malliin.
Venäjän johto lähti hakemaan tukea konservatismista erityisesti vuosien 2011–2012 vaaliprotestien jälkimainingeissa. Venäjän johto pyrki esittäytymään perinteisten arvojen ja hiljaisen enemmistön puolustajana kaupunkilaisia liberaaleja ja vapaamielistä Eurooppaa, ”Gayropaa”, vastaan.
Vuonna 2013 Venäjän parlamentti sääti lain ”homopropagandaa” vastaan. Tuolloin laki kielsi esittämästä homoseksuaalisia suhteita myönteisessä valossa lapsille.
Kun Venäjä aloitti avoimen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, tuli aika kiristää lakia. Vuoden 2022 lakiuudistus kielsi sukupuolivähemmistöjen esittämisen positiivisessa tai edes neutraalissa valossa.
Lainsäädännön muotoilut ovat tahallisen epämääräisiä, jotta kustantamot ja kirjakaupat joutuvat arvailemaan, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Se on omiaan laajentamaan itsesensuurin alaa. Koskaan ei voi olla täysin varma.
Tuntuu epätodennäköiseltä, että Venäjän korkeakirjallinen älymystö nykyisellään muodostaisi mitään todellista uhkaa Kremlille.
Pikemminkin kirja-alaa vastaan suunnatussa kampanjoissa lienee kysymys siitä, että sotaa ja ”perinteisiä arvoja” hyväkseen käyttävä osa eliittiä nostaa omaa häntäänsä ja tavoittelee valta-asemaa kulttuurissa. Innokas taistelu läntisiä vaikutteita vastaan tuo näille ihmisille näkyvyyttä ja virkoja.
Osin kyse voi olla siitä, että vanhoillinen turvallisuuskoneisto palaa vanhoihin tapoihinsa. Jos kirjallisuus oli merkittävää Neuvostoliitossa, myös nyky-Venäjällä pitää kontrolloida kirjallisuutta.
Turvallisuuselinten työntekijöille kulttuuripiirien terrorisointi on todennäköisesti leppoisa ja miellyttävä tehtävä: kirjallisuuspiirit eivät ammu takaisin toisin kuin vaikkapa Ukrainan asevoimat.
