Helsinkiin kaavaillaan uusia tapahtuma-areenoita. Tilanne muistuttaa pysähtyneisyydessään ikuisuusperformanssia, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa.
Jonni Aromaakulttuuritoimittaja
Helsingissä on seurattu jo pidempään kateellisina sitä, miten Tampere imuroi monet megaluokan artistit ja tapahtumat. Syy on yksinkertainen: Tampereelle valmistui yli kolme vuotta sitten uusi jättiareena, joka vetää 15 000 katsojaa.
Rod Stewart ja Toto pitivät siellä hiljan konserttinsa.
Tampereen etulyöntiasemaa on vahvistanut uuden areenan lisäksi myös se, että Helsinki-halli suljettiin Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena kevättalvella 2022.
Helsinki menetti tärkeimmän elämyskeitaansa, eikä siellä ole järjestetty vieläkään tapahtumia, vaikka halli sai talvella uudet omistajat.
Tampereen menestystarinasta huolimatta Helsinkiin on puuhattu jo pitkään useita tapahtuma-areenoita. Vireillä olevia suunnitelmia on peräti neljä. Niitä yhdistää se, että kaikkien rahoitus on yhä auki.
Helsingin kaupunki on edistänyt suunnitelmien etenemistä, mutta sijoittajat ovat varuillaan. Kilpailu yksityisestä rahasta on kovaa, ja kuten Aalto-yliopiston kestävän kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila totesi Ylen haastattelussa, areenasuunnitelmat kilpailevat sijoittajista ideoillaan.
Niistä mittavin kulkee Garden Helsinki -nimellä. Idea vanhan jäähallin ja olympiastadionin kupeeseen kaavaillusta jättiareenasta syntyi yli 15 vuotta sitten.
Hanke sai hiljan piristysruiskeen, kun valtio lupasi sille ehdollisen 35 miljoonan euron rahoituksen. Sitä voi pitää symbolisena eleenä 800 miljoonaa euroa nielevälle suunnitelmalle.
Garden Helsinki ei ole apajilla yksin.
Markkinoille ilmestyi reilut kaksi vuotta sitten uusi sijoittajien porukka, joka kertoi haluavansa rakentaa jättiareenan Suvilahteen.
Paikka tunnetaan erityisesti Flow-festivaalista. Suvilahden areena -nimellä kulkevan suunnitelman takana on liikemiehiä ja ”NHL-miljonäärejä”, mutta hankkeen tie on ollut kivinen. Areenan paikkaa on vaihdettu jo kahdesti, ja Helsingin kaupunki sovittelee sitä nyt Tukkutorille.
Suunnitelma menetti lisäksi keväällä merkittävän yhteistyökumppaninsa, kun hankkeessa mukana ollut amerikkalainen tapahtumajätti ASM Global nosti kytkintä ja lähti.
Helsingin lisäksi jättiareenaa hamuaa myös Vantaa, joten sijoittajilla on mistä valita.
Jättiareenoiden lisäksi Helsinkiin suunnitellaan myös keskisuuria tapahtuma-areenoita. Eniten julkisuutta on saanut Suvilahteen kaavailtu kulttuurikeskus Suvilahti Event Hub näyttelijä Mikko Leppilammen ansiosta. Hän on yksi hankkeen osakkaista ja ideoijista.
Toista keskisuurta areenaa kaavaillaan Jätkäsaareen. Royal Center -nimellä kulkeva mailapelikeskus on puolestaan tennisvalmentaja Jari Hedmanin idea.
Kaupungin näkökulmasta suunnitelmien kirjo on myönteinen asia. Kaupungin johto tietysti toivoo, että joku hankkeista lähtisi lentoon. Niitä voi olla useita, mutta Helsinkiin nousee tuskin kahta jättiareenaa.
Sellaisesta on joka tapauksessa huutava pula, sillä Helsinki kilpailee huomiosta kaikkien muiden keskikokoisten kaupunkien kanssa Pohjois-Euroopassa. Matkailijoile eivät enää välttämättä riitä toimiva kaupunki ja hyvät peruspalvelut. Ihmiset janoavat elämyksiä.
Tuhannet suomalaiset lähtivät Taylor Swiftin keikalle Tukholmaan viime vuonna, ja Helsinki tietysti toivoo, että virta kääntyisi jonain päivänä tänne.
Lopulta markkina ratkaisee, mitkä neljästä suunnitelmasta toteutuvat. Oma villi veikkaukseni on, että areenoista ainakin Suvilahti Event Hub rakennetaan.
