Valtaisaa kansansuosiota nauttivan Pekka Haaviston jättäytyminen viime tingassa pois Helsingin vihreiden pormestariehdokkuudesta avasi ketsuppipullon.
Muutamassa päivässä ilmestyi kuin tyhjästä neljä uutta nimeä, jotka kertoivat haluavansa vihreiden pormestariehdokkaaksi ensi kevään kuntavaaleissa.
Edellisten kaksien kuntavaalien vihreä pormestariehdokas Anni Sinnemäki oli jo lokakuussa ilmoittanut, ettei hän enää pyri pormestariksi.
Valtatyhjiöllä on tapana täyttyä. Puolenkymmenen pormestariehdokkaan joukko on myös merkki siitä, että kenttä oli aidosti avoin uusille yrittäjille.
Haaviston veroista veturia vihreät ei pystynyt ensi vuoden kuntavaaleihin enää löytämään. Sen voi jo sanoa, sillä pormestarikandidaattien ilmoittautumisten takaraja on umpeutunut.
Vihreillä paljon pelissä kuntavaaleissa
Helsinki on ollut vihreille vallan linnake. Puolue on kamppaillut jopa Helsingin kaupunginvaltuuston suurimman puolueen paikasta kokoomuksen kanssa jääden kuitenkin toistuvasti kakkoseksi.
Nyt tilanne on kokonaan toisenlainen. Valtakunnallista kahdeksan prosentin kannatusta on vaikeaa muuttaa 20 prosentiksi edes Helsingissä.
Lisää kylmää vettä tarjosi Helsingin Sanomien julkaisema tieto, että SDP ja vasemmistoliitto ovat nousseet jo vihreiden ohi Helsingin vaalipiirissä ja pudottaneet pitkäaikaisen pääkaupungin kakkospuolueen vasta neljänneksi suosituimmaksi.
Tieto on peräisin Taloustutkimuksen tekemästä kolmen kuukauden yhdistelmäkyselystä, joka mittaa kannatusta eduskuntavaaleissa. Luvut eivät ole yhtä luotettavia kuin tavallisissa kannatusmittauksissa ja niitä voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina.
Kyselyiden osoittama kannatus vihreille elo–lokakuussa on 15,4 prosenttia.
Kuntavaaleissa 2021 puolueen kannatus Helsingissä oli 19,8 prosenttia. Eduskuntavaaleissa 2023 vihreät puolestaan sai Helsingissä 15,3 prosentin kannatuksen ja putosi vaalipiirin kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi.
Kaupunkiympäristön johtajuus on tuonut valtaa
Kaksien edellisten kuntavaalien jälkeen vihreät on päässyt pormestaripuolueen eli kokoomuksen jälkeen valitsemaan Helsingin vaikutusvaltaisen kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestarin salkun.
Todennäköisesti näin ei tule käymään, jos vihreät menettää kakkospaikkansa ensi keväänä.
Isompi kysymys esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan ison uudistuksen kannalta on, mitkä ryhmät pystyvät vaalien jälkeen muodostamaan enemmistöjä ja saamaan muutokset läpi – tai estämään ne.
Helsingin viime vuosien kaupunkikehitys uusine raitiolinjoineen, tiivistysrakentamisineen ja pyöräbaanoineen on pitkälti vihreiden tavoitteiden mukaista.
Sitä voisi pitää menestyksenä.
Suunta ei kuitenkaan ole miellyttänyt suurta joukkoa helsinkiläisiä, joiden lähimetsiköistä on kaadettu puita raitiotietyömaan edestä tai koiranulkoilutuskallio on uhattu räjäyttää uuden päiväkodin tieltä.
Helsinkiläisen autonomistajan asemaa kurjistetaan nousevilla parkkimaksuilla ja ajokielloilla.
Tämä ei ole yksin vihreiden aikaansaannosta, mutta monen kaupunkilaisen mielestä kehitys henkilöityy vahvasti Sinnemäkeen, joka on vuosien ajan johtanut kaupunkiympäristön päätöksentekoa.
Monipuolinen ehdokasviisikko
Epäonnistumisen myöntää avoimesti Helsingin kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja, johtaja ja yrittäjä Tuuli Kousa. Hän lupaa pormestariehdokkaana rakentaa luottamusta niihin, jotka ovat viime vuosina pettyneet vihreisiin. ”Heitä on valitettavan paljon”, Kousa toteaa.
Myös kaupunginvaltuutettu ja niin ikään entinen valtuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs ilmoittaa haluavansa ”kääntää luonnon heikkenemisen vahvistumiseksi”.
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra on näkyvä poliitikko, joka on saanut osansa myös negatiivisesta julkisuudesta esimerkiksi esiintyessään tosi-tv-sarjassa. Eräs politiikan asiantuntija luonnehtii Diarraa ”aina sattuu ja tapahtuu -hahmoksi”.
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne edustaa Kousan ohella vihreiden oikeistoliberaalia laitaa ja voi olla vahva ehdokas johtamaan Helsingin vihreät kuntavaaleihin.
Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Shawn Huffin esitykset koripalloparketilla jättävät vielä varjoonsa politiikan teot. Hän lienee mukana nostamassa omaa profiiliaan ja hankkimassa lentävän lähdön omaan kuntavaalikampanjaansa.
Taustakeskusteluissa vihreiltä muun muassa odotettiin linjamuutosta Helsingissä. Kukaan pormestariehdokkaaksi pyrkivistä ei kuitenkaan painokkaasti luvannut sellaista ilmoittautuessaan kisaan.
Eräs vihreä kuntapoliitikko esimerkiksi harmitteli, että puolueelle tärkeät kasvatuksen ja koulutuksen alan saavutukset ovat jääneet tyystin kaupunkikehitysasioiden jalkoihin.
Kaksituhatta helsinkiläistä jäsentä saa äänestää
Pormestariehdokkaan valinta tapahtuu neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä, jonka perusteella yhdistyksen syyskokous päättää ehdokkaasta 14. joulukuuta.
Oman mausteensa jäsenäänestykseen tuo se, että se käydään siirtoäänivaalitavalla.
Taktinen äänestäminen menettää merkityksensä, kun äänestäjät nimeävät mieleisensä ehdokkaat suosituimmuusjärjestyksessä. Jos oma ykkösehdokas putoaa pois, ääni siirtyy seuraavaksi suosituimmalle ehdokkaalle, eikä mene hukkaan.
Nyt vihreissä halutaan nostaa jäsenäänestys puheenaiheeksi. Uusien ehdokkaiden ilmoittautuminen yksi kerrallaan takasi sen, että puolue pysyi otsikoissa monta päivää ja vihreät vaikuttaa yhtäkkiä dynaamiselta ja ajankohtaiselta.
Se on hyvä alku, jos lähdetään siitä, että suunnan on pakko muuttua.
Erään vihreitä sisältä tuntevan mukaan tilannekuva puolueessa on tällä hetkellä se, että vihreät on putoamassa Helsingissä kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi kokoomuksen ja SDP:n jälkeen. Kakkostilan pitämistä juhlittaisiin voittona.
Juttua korjattu 29.11.2024 klo 16:40: Täsmennetty, että yhdistelmäkyselyn tulos kertoo kannatuksesta eduskuntavaaleissa. Lisätty tieto vihreiden tuloksesta Helsingin vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2023.