Voitonpäivän sotilasparaati oli globaalin etelän esiinmarssia, Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen analysoi.
Mika HentunenVenäjän-kirjeenvaihtaja
MOSKOVA Presidentti Vladimir Putin muistutti voitonpäivän puheessaan, että Neuvostoliitto tarvitsi liittolaisia natsi-Saksan murskaamiseen.
Se tapahtui 80 vuotta sitten. Neuvostoliitossa ja sittemmin Venäjällä on siitä lähtien muistettu toukokuun 9. päivänä Suuren isänmaallisen sodan voittoa. Moskovan Punaisella torilla on järjestetty sotilasparaati vuodesta 1965 lähtien.
Voitonpäivä on venäläisille yhä yksi vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä.
Toisessa maailmansodassa venäläisten tärkeimpiä liittolaisia, joihin Putin viittasi, olivat Yhdysvallat ja Britannia. Länsimaiden johtajia on ollut vuosikymmenien varrella usein paraatin yleisön joukossa.
Ajat ovat muuttuneet.
Tällä kertaa Punaisella torilla nähtiin erilaisia Venäjän liittolaisia. Putinin vieressä paraatipaikalla istui Kiinan johtaja Xi Jinping.
Lähes 30 valtion edustajia istui paikalle varta vasten tuodun katoksen alla, ilmeisesti droonivaaran takia. Ukraina lähetti alkuviikosta drooneja Moskovaan, ja turvatoimet ovat olleet tiukat siitä lähtien.
Putin mainitsi juhlapuheessaan kiinalaisten urhokkaan vapaustaistelun toisen maailmansodan aikana. Pian tämän jälkeen Punaisella torilla marssi Kiinan kansanarmeijan eliittijoukon sotilaita.
Myös muun muassa Vietnamin, Laosin, Egyptin ja kaikkien Keski-Aasian valtioiden sotilaita kulki koristellun katoksen ohi.
Eurooppalaisia arvovieraita oli vain kolme: Slovakian pääministeri Robert Fico, Serbian presidentti Aleksandar Vučić sekä Bosnian ja Hertsegovinan presidenttineuvoston puheenjohtaja Zeljka Cvijanović.
Muut johtajat olivat Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Heidän edustamansa maat kuuluvat samaan globaalin etelän viiteryhmään. Kiina on käynnistänyt niissä yhteensä tuhannen miljardin dollarin arvoisia sijoitushankkeita.
Euroopassa Kiinan keihäänkärkihanke on tällä hetkellä Belgradin ja Budapestin välille kiinalaisrahalla rakennettava luotijunarata.
Putin tapaa Moskovaan tulleita valtionjohtajia myös kahden kesken. Neuvotteluissa vilisevät länsimaissa vähemmälle huomiolle jääneet käsitteet ja järjestöt, kuten kehittyvien maiden BRICS tai Shanghain yhteistyöjärjestö SCO.
BRICS on rikkaiden maiden G7-ryhmittymän kaltainen löyhä yhteenliittymä, jolla ei ole henkilökuntaa eikä päämajaa – ainakaan vielä. Sen merkitys maailmantalouden kannalta kuitenkin kasvaa koko ajan. BRICS-maat, joihin Venäjä ja Kiina lasketaan mukaan, vastaavat tällä hetkellä noin kolmanneksesta maailman bruttokansantuotteesta.
Yhteistä kaikille näille hankkeille ja instituutioille on se, että ne haastavat Yhdysvaltain johtamaa läntistä maailmanjärjestystä.
Moni asiantuntija pitää Putinin vuonna 2007 Münchenin turvallisuuskonferenssissa pitämää puhetta nykytilanteeseen johtaneiden maailmantapahtumien käännekohtana.
Puheessaan Putin kyseenalaisti Yhdysvaltain johtoaseman kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. Puhe viesti siitä, ettei Venäjä hyväksy länsimaiden muokkaamaa maailmanjärjestystä, jossa Venäjä oli jäänyt sivustakatsojan rooliin.
Vuoden 2025 voitonpäivän paraatissa marssineita globaalin etelän sotilaita katsoessa ei jäänyt epäselväksi, että maailmanjärjestys on muuttunut.
