Yhdysvallat tahtoo reagoida Iranin iskuun, mutta vaihtoehdot käyvät vähiin, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.
Iida TikkaYhdysvaltain-kirjeenvaihtaja
WASHINGTON. Yhdysvallat yrittää yhä estää sodan eskalaation Lähi-idässä, mutta keinoja siihen on yhä vähemmän.
Maanantaina presidentti Joe Biden viestitti Israelin Benjamin Netanjahulle, ettei tämän tule aloittaa maahyökkäystä Libanoniin. Israel hyökkäsi silti.
Tiistaina Iran teki ohjusiskun Israeliin. Kyseessä on toinen merkittävä isku suoraan Iranista Israeliin vain muutaman kuukauden sisällä.
Israel ja Yhdysvallat torjuivat iskun. Presidentinhallinto vannoi, että Iranille tulee vakavia seurauksia iskusta.
– Olemme tehneet selväksi että tällä tulee olemaan vakavia seurauksia, kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan sanoi.
Ongelma vain on se, että Yhdysvaltojen vaihtoehdot käyvät vähiin. Se itsessään lisää riskiä sodan paisumiseen.
Yhdysvallat voi vastata vihamielisten valtioiden toimiin muutamalla eri tavalla.
Ensinnäkin, Yhdysvallat voi asettaa talouspakotteita vihamielistä valtiota vastaan. Yhdysvalloilla on sen verran vipuvartta maailmalla, että kattavien talouspakotteiden asettaminen onnistuu kumppanimaiden avustuksella.
Iranin kohdalla ongelma vain on se, että maata kohtaan on jo ennestään asetettu tiukkoja pakotteita. Siitä huolimatta Iran jatkaa Israelia ja Yhdysvaltoja vastustavien terrorijärjestöjen ja aseellistettujen ryhmien tukemista. Huhtikuun Israelin-iskun jälkeen Yhdysvallat määräsi Iranille pakotteita, jotka eivät estäneet eilistä iskua.
Toinen vaihtoehto on iskeä vastaan sotilaallisesti, mutta epäsuorasti vihamielisen valtion liittolaisiin tai tukijoihin, kuten niihin aseistettuihin ryhmiin joita Iran tukee.
Kun Iranin tukema aseistettu ryhmä tappoi kolme Yhdysvaltain sotilasta Jordaniassa, Yhdysvallat vastasi iskemällä Iranin tukemia järjestöjä vastaan Irakissa ja Syyriassa. Tällaisen iskun pelote ei siis pidättele Irania.
Kolmas vaihtoehto on se, jonka Yhdysvallat haluaa viimeiseen asti välttää: suora isku Iraniin.
Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikka perustuu ajatukselle, jossa supervalta tukee ja turvaa niitä liittolaisiaan, jotka ovat vaarassa joutua vihamielisen valtion tulilinjalle.
Idea on toimia pelotteena; jos ryttyilet liittolaiselle, saatat joutua suoraan tekemisiin maailman johtavien sotavoimien kanssa.
Ongelma on se, että pelote ei ole uskottava, jos seurauksia ei ole.
Israelilla ja Yhdysvalloilla ei ole samanlaista sitovaa sopimusta toistensa turvaamisesta kuin esimerkiksi Nato-mailla on keskenään.
Iran näyttää laskevan sen varaan, että Yhdysvallat ei reagoi iskuihin, jotka pystytään torjumaan.
