Ylöjärveläinen Anne Savelius, 67, on saanut parikymmentä vuotta hormonikorvaushoitoa vaikeisiin vaihdevuosioireisiin. Pienimmät estrogeeniannokset eivät ole riittäneet pitämään oireita kurissa.
Vaikeat vuodet alkoivat, kun Savelius oli 42-vuotias.
– Oli muun muassa unettomuutta, sydämen rytmihäiriöitä, nivelkipuja, voimakkaita mielialan ailahteluita, makean ja alkoholin himoa, hän kertoo.
Meni pitkään ennen kuin Savelius alkoi itse epäillä syyksi vaihdevuosia. Ja vielä pitempään, että löytyi lääkäri, joka oli samaa mieltä.
– Työterveyslääkäri totesi, että olin liian nuori puhumaan sellaisesta. Hän ohjasi homeopaatille, mutta eihän siitä hyötyä ollut.
Vaihdevuosioireet tekivät Anne Saveliuksen elämästä vaikeaa, mutta vaikuttivat myös lähipiiriin. Katso videolta, miten.
Saveliuksella diagnosoitiin masennus. Puhuttiin myös kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.
Nivelkipuja tutkittiin reumana ja fibromyalgiana.
– Oireita yritettiin hoitaa, mutta juurisyytä ei löydetty, ennen kuin gynekologi ymmärsi, mistä on kyse.
Monien kokeilujen ja verikokeiden jälkeen Saveliukselle löytyi sopiva hormonikorvaushoito. Oireet alkoivat helpottaa.
– Kun oikea lääke ja riittävän suuri annos löytyi, olo oli mahtava. En ollutkaan hullu, masentunut tai epänormaali. Apua oli olemassa.
Moni nainen kärsii vaikeista oireista
Yle pyysi lomakkeella naisten kokemuksia vaihdevuosioireista ja niiden hoidosta ja sai 110 vastausta.
Useat vastaajat kertoivat vaikeista oireista ja siitä, kuinka hankalaa niihin on ollut saada apua.
Asia nousi esille, kun Yle uutisoi tamperelaisesta gynekologista Maija Kajanista. Hän voi ensimmäisenä Suomessa menettää oikeudet määrätä hormoneja vaihdevuosioireisiin. Syynä on se, että Kajan suosittelee osalle potilaista tavallista isompia hormoniannoksia.
Kajanin mukaan jotkut tarvitsevat jopa seitsenkertaisen annoksen estrogeenia yleisesti suositeltuihin annoksiin verrattuna ennen kuin oireet helpottuvat.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on ilmoittanut Kajanille epäilevänsä, että tämä vaarantaa potilaidensa terveyden.
Suuri osa Ylelle kokemuksistaan kertoneista naisista kirjoitti tarvitsevansa isompia estrogeeniannoksia kuin yleisesti suositellaan.
Osa on saanut oireisiinsa riittävän hoidon, osa taas kokee jääneensä ilman apua.
Suomen gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja, naistentautien ja synnytysten professori Marjo Tuppurainen sanoo, ettei ole hirveästi törmännyt siihen, etteivät lääkkeen valmistajan suosittelemat annokset riitä.
– Mutta jos aloitetaan hyvin pienellä annoksella ja oireet ovat vaikeat, silloin usein joudutaan säätämään ja siirtymään valmistajan ilmoittamaa suurimpaan annokseen.
Tuppuraisen mukaan rintasyöpäriskin vuoksi aina pyritään kuitenkin pienimpään annokseen, joka pitää oireet pois.
Tuppurainen ei kommentoi tässä jutussa kollegansa toimintaa, vaan puhuu yleisellä tasolla.
Onko perimätieto vaihdevuosista hävinnyt?
Marjo Tuppurainen toteaa, että naisten tietoisuus vaihdevuosista ja hormonitoiminnan loppumisesta on yllättävän huonoa, vaikka tietoa on runsaasti saatavissa.
– Moni nainen järkyttyy vastaanotolle tullessaan, kun ei ole kuullutkaan vaihdevuosioireista. Tuntuu, että perimätieto hormonitoiminnasta ei siirry olenkaan äidiltä tyttärille.
Myöskään terveyskeskus- ja työterveyslääkärit eivät aina tunnista ja osaa hoitaa vaihdevuosioireita.
Tästä syystä parhaillaan viimeistellään vaihdevuosien Käypä hoito -suositusta, joka julkaistaan syyskuussa.
Tuppurainen on suositusta laativan työryhmän puheenjohtaja.
– Suositus on suunnattu nimenomaan työterveys- ja perusterveydenhoitoon. Se on helppo ”keittokirja”, josta voi tarkistaa tämän hetken tietämyksen vaihdevuosista, hormonikorvaushoidon aloittamisesta, annosten säätämisestä ja hoidon jatkamisesta, hän kertoo.
Tuppuraisen mukaan tiedolle on tarvetta, koska noin 75–80 prosenttia naisista kokee vaihdevuosioireita. Ne voivat alkaa jopa nelikymppisenä, vuosia ennen kuukautisten loppumista.
Koska oireet johtuvan estrogeenin puutteesta, luonnollinen hoito on estrogeenipohjainen hormonihoito.
Hormonihoidolle ei ole yläikärajaa
Estrogeenin pitkäaikainen käyttö lisää hieman rintasyövän ja veritulpan riskiä.
Hormonilla on myös paljon positiivisia vaikutuksia, Tuppurainen kertoo.
– Hormonihoidolla pystytään estämään osteoporoosia ja murtumia ja suojataan sydän- ja verenkiertoelimistöä. Sen ansiosta myös vireystila ja työkyky säilyy hyvänä ja unettomuus ja mielialan ailahtelut häviävät.
Tuppuraisen mukaan tavallisesti nainen tarvitsee hormonihoitoa 7–10 vuotta.
Jos oireet palaavat, hoitoa voidaan jatkaa. Varsinaista yläikärajaa ei ole.
– Jokaisen naisen kohdalla punnitaan erikseen hyödyt ja haitat. Kun lääke uusitaan, pitää joka kerta punnita pitkittyneen hoidon aiheuttama riski ja verrata sitä elämänlaatuun.
Anne Savelius on joutunut lähtemään kesken gynekologin vastaanotolta, kun tämä ei suostunut kirjoittamaan hänen tarvitsemaansa estrogeeniannosta.
Hän on yrittänyt myös lopettaa hormonien käyttöä, koska sanoo kokeneensa painostusta siihen.
Oireet ovat kuitenkin palanneet.
Savelius on tietoinen hormonihoidon riskeistä, mutta sanoo hyväksyvänsä ne elämänlaadun vuoksi. Hänen yli 90-vuotias äitinsä käytti estrogeenia 80-vuotiaaksi asti.
– Ihan liikutuin, kun toinen gynekologi ymmärsi ja sanoi, että joudun todennäköisesti käyttämään estrogeenia koko ikäni. Se oli vapauttavaa, Savelius kertoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki tai uutiskuva? Voit kertoa sen lomakkeella.
