Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin nyt sunnuntaina 1. syyskuuta.
Arvonlisävero on vero, joka lisätään tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Useimmat tuotteet ja palvelut kuuluvat yleisen arvonlisäveron piiriin.
Katso alta Ylen ALV-laskurista, minkälaisia korotuksia tuotteiden ja palveluiden hintoihin on odotettavissa.
Laskurista löytyy sekä halvempia kulutustavaroita että kalliimpia tuotteita ja palveluita. Pääosin tiedossa on joidenkin senttien tai eurojen korotuksia, mutta joissain tapauksissa hinta voi nousta satoja euroja.
Laskurista löytyvät vaipat ovat siinä mielessä erityistapaus, että niiden alv on laskemassa ensi vuonna 14 prosenttiin. Listattujen tuotteiden ja palveluiden lisäksi arvonlisävero nousee myös muun muassa sähkön ja bensan kohdalla. Sen sijaan esimerkiksi ruuan arvonlisävero pysyy ennallaan 14 prosentissa.
Korotuksen taustalla on halu tasapainottaa julkista taloutta. Yleisen arvonlisäverokannan korotuksen odotetaan tuovan valtion kassaan noin miljardi euroa verotuloja.
Yleisesti hintojen odotetaan korotuksen seurauksena nousevan enintään 1,2 prosenttia, koska arvonlisävero lasketaan verottomasta hinnasta.
Ei siirry kaikkiin hintoihin sellaisenaan
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikön Päivi Puonnin mukaan muutos kiihdyttää inflaatiota enintään 0,6 prosenttiyksikköä, jos korotus siirretään hintoihin täysmääräisesti.
Kaikki yritykset eivät kuitenkaan välttämättä voi viedä korotusta hintoihin sellaisenaan. Tähän vaikuttaa Puonnin mukaan erityisesti yritysten kilpailu- ja markkinatilanne.
– Jos on paljon kilpailua, niin yrityksillä on vähemmän hintojen nostovaraa. Jos taas on vain yksittäinen yritys, joka hyödykettä tai palvelua tuottaa, niin sillä voi olla markkina-aseman takia parempi mahdollisuus nostaa hintoja, Puonti sanoo.
Lisäksi yritysten on huomioitava miten hintojen nousu vaikuttaa yksittäisten tuotteiden tai palveluiden kysyntään. Joissain tapauksissa hinnan korottaminen voi vaikuttaa selvästi kysyntään, vaikka korotus olisi verrattain pieni. Tällöin veronkorotusten vieminen hintoihin on vaikeampaa.
Jos hintoja ei koroteta, syö ALV-korotus yksittäisten tuotteiden tai palveluiden katteita.
Keihin korotus vaikuttaa eniten?
Arvonlisävero on tasavero, eli vero on sama kaikille tuloryhmille.
Etlan Puonti toteaa, että kuluttajien kohdalla yleisen arvonlisäveron korotus osuu suhteellisesti eniten pienituloisiin.
– Euromääräisesti suurimman osan korotuksista maksavat suurituloisimmat. Mutta jos katsotaan käytettävissä olevia tuloja, niin on selvää, että korotus vie suuremman osuuden pienituloisilta, Puonti summaa.
Isossa kuvassa korotus ei kuitenkaan ole Puonnin mukaan järin suuri.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten pääekonomisti Otto Kyyrösen laskelmien mukaan yleisen arvonlisäveron korotus puolestaan kasvattaa eniten keskituloisten verotaakkaa, jos tarkastellaan eri tuloluokkia. Lähes yhtä ison osuman ottaa kuitenkin alin tuloluokka ja erot ovat pieniä.
Ensi vuodelle on myös luvassa korotuksia muihin arvonlisäverokantoihin.
Kun nämä suunnitellut korotukset lasketaan mukaan, osuvat veronkorotukset ainakin Sosten laskelmien mukaan pahiten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekä Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuviin.
Laskelmien mukaan korotukset vaikuttavat keskimääräisesti vähiten suurituloisiin, yrittäjiin, ylempiin toimihenkilöihin, vähintään 55-vuotiaisiin ja Helsinki-Uudellamaalla asuviin.
Lisää korotuksia luvassa
Syyskuussa tapahtuvan korotuksen lisäksi ensi vuodelle suunnitellut arvonlisäveron korotukset uhkaavat nostaa useiden tuotteiden ja palveluiden hintoja.
Esimerkiksi makeisten ja suklaan arvonlisävero on nousemassa ensi vuonna reilusti 14 prosentista 25,5 prosenttiin, kun tuotteet siirretään yleisen arvonlisäveron piiriin. Samaan verokantaan kuuluviin elintarvikkeisiin ei ole luvassa korotuksia, vaikka ekonomistit ovat myös tätä ehdottaneet.
Hallitus suunnittelee myös useiden tuotteiden arvonlisäveron nostamista 10 prosentista 14 prosenttiin.
Jälkimmäisessä ryhmässä on tiedossa veronkorotus muun muassa joukkoliikenteen lippuihin, taksimatkoihin, liikuntapalveluihin, hotelliyöpymisiin, kulttuuri- ja viihdetapahtumiin, kirjoihin ja lääkkeisiin.
Sanoma- ja aikakauslehdet ovat kuitenkin jäämässä 10 prosentin arvonlisäveron piiriin, eli niissä nousua ei ole luvassa.
