Entisen suurlähettilään Hannu Himasen mukaan Trumpin uhkailulla Ukrainan aseleponeuvotteluista vetäytymisellä on suurelta osin Yhdysvaltojen omaan sisäpolitiikkaan liittyviä tavoitteita.
Venäjän Ukrainaa vastaan käymää sotaa koskevassa uutisoinnissa on pääsiäisviikolla ollut pinnalla kaksi asiaa: Ensinnäkin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin uhkaus lopettaa aseleponeuvottelut, jos osapuolet tekevät sodan lopettamisesta vaikeaa.
Toiseksi uutistoimistotieto siitä, että Yhdysvallat olisi valmis tunnustamaan Krimin niemimaan osaksi Venäjää osana laajempaa rauhansopimusta Venäjän ja Ukrainan välillä.
Kokeneen Venäjä-asiantuntijan arvio tilanteesta on synkkä.
Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen katsoo, että aselevon ja rauhan saamisessa Venäjän ja Ukrainan välille ei ole edistytty.
– Nyt on kulunut kolme kuukautta ja tällä hetkellä ollaan jos mahdollista huomattavasti kauempana sodan lopettamisesta kuin oltiin kolme kuukautta sitten, Himanen sanoo.
Krimin tunnustaminen olisi kohtalokasta
Uhkailulla aseleponeuvotteluista vetäytymisestä voi olla myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan liittyvä puolensa.
– Trump tällä hetkellä miettii, miten hän kykenisi selittämään kannattajilleen sen, että hän on epäonnistunut tavoitteessa, jonka hän suureellisesti julisti vaalikampanjansa aikana. Että hän kykenee lopettamaan Ukrainan sodan 24 tunnissa.
Uutistoimistotietoja siitä, että Yhdysvalloissa olisi valmius tunnustaa Krimin niemimaa osaksi Venäjää, Himanen pitää huonona asiana.
– Jos nyt ryhdyttäisiin tunnustamaan Venäjän anastamia alueita Venäjän osaksi, niin kyllä se avaisi erittäin ikävän näkymän tulevaisuuteen, Himanen sanoo.
Hän jatkaa, että jos nyt Yhdysvallat ja laajemmin kansainvälinen yhteisö tunnustaisi että Krim kuuluu Venäjälle, niin silloin hyväksyttäisiin, että voimankäytöllä voidaan saavuttaa tuloksia.
– Tämähän on tietysti kansainvälisen oikeuden näkökulmasta aika fataalinen [kohtalokas] tie.
Himasen mukaan YK:n peruskirjassa on hyvin selkeästi kirjattu periaatteet, joiden mukaan voimankäyttö ja voimankäytöllä uhkaaminen ovat kiellettyjä.
– Alueiden valtaaminen voimakeinoin on luonnollisesti kansainvälisen oikeuden vastainen teko, Himanen sanoo.
Himanen myös korostaa, että ajankohtaista tilannetta arvioitaessa ei ole syytä liialliseen filosofointiin, sillä se voi johtaa harhaan.
Ukrainaa vastaan käytävästä sodasta on kuitenkin tullut Venäjällä keskeinen ja jopa välttämätön osa presidentti Vladimir Putinin valtapolitiikkaa, ja siihen liittyy paljon historiallista symboliikkaa, Himanen katsoo.
