Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja Laboren johtaja ja taloustieteilijä Mika Maliranta kommentoivat hallitukseen talouspäätöksiä Ylelle.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Päivi Puontin mukaan hallituksen sopeutustoimet ovat odotusten mukaiset.
– Tässä toimeenpannaan ne päätökset mitä keväällä on tehty eli yllätyksiä ei ollut, Puonti kommentoi Yle Uutisten erikoislähetyksessä.
Hallituksen tavoitteena on saada pysäytettyä valtion velkaantuminen vuonna 2027. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö valtio enää ottaisi lisää lainaa.
Ensi vuoden talousarvio on 12,2 miljardia alijäämäinen.
– Se tarkoittaa sitä, että velkaa tarvitaan, jotta julkiset menot voidaan rahoittaa eli verotulot ei riitä. Mutta nyt me ei vain tiedetä tarkalleen, että kuinka paljon, Puonti sanoo.
Laboren johtaja ja taloustieteilijä Mika Maliranta pitää tätä tavoitetta mahdollisena. Hänen mukaansa viimeisen vuoden aikana on kuitenkin opittu, että laskusuhdannekuoppa on syvempi ja pidempi kuin on ajateltu.
Tämä on johtanut lisäleikkauksiin. Maliranta on huolissaan siitä, miten toimet aiheuttavat lisää irtisanoutumisia ja kasvattavat työttömyyttä.
– Julkisen talouden kannalta olisi erittäin tärkeää, että talouden rakenteet uudistuvat. Se tarkoittaa, että yhä useammat ihmiset siirtyvät muihin töihin. En ole ihan varma, että tämä viritys laskusuhdanteessa on tässä mielessä ihan täydellinen.
Malirannan mukaan työllisyys on vielä ihan hyvällä tasolla, mutta työttömyys on jo lähtenyt pienoiseen kasvuun ja tilanne voi jatkaa heikentymistä.
– Oleellista on tämä kokonaisuus. Leikkauksia tapahtuu paljon ja monet leikkaukset osuvat samoihin ryhmiin, jonka seurauksena koko kansan taloudessa tapahtuu se, että meidän suhdannekuoppa syvenee.
Hallitus on kuitenkin Malirannan mielestä ollut johdonmukainen siinä, että velkaantumista on lähdetty vähentämään. Maliranta olisikin huolissaan aikataulusta.
Puonti: säästöt kohdentuvat oikein
Etlan ennustepäällikkö Päivi Puontin mukaan olemme tähän asti nähneet kuvia, jossa velkasuhde kasvaa ja jatkaa kasvamistaan. Nyt hallituksen esittelemissä suunnitelmissa velkasuhde ei vielä käänny laskuun, mutta pysähtyy.
Taustalla on nyt toimeenpantavat päätökset, jotka kohdistuvat ennen kaikkea valtioon.
– Valtio ja paikallishallintosektori, joka sisältää hyvinvointialueet, ovat meillä ne julkisen talouden osa, joka velkaantuu. Jotta velkasuhde saadaan edes pysähtymään, täytyy säästöt kohdistua velkaantuville sektoreille eli valtioon ja erityisesti hyvinvointialueille.
Tästä näkökulmasta katsottuna säästöt kohdistuvat Puontin mukaan oikein.
Maliranta: talouskasvu on välttämätön asia
Hallitus on tehnyt sopeutuspäätöksiä kaikkinensa 9 miljardin euron edestä.
Laboren johtaja ja taloustieteilijä Mika Malirannan mukaan leikkaukset eivät auta, ellei talouskasvu nouse.
– Talouskasvu on välttämätön asia. Tässä on nyt tietysti panostettu ihan loogisesti näihin ikään kuin kasvua edistäviin toimenpiteisiin. Ehkä se kaikkein ratkaisevin kysymys on tuottavuuden kasvu.
Mikäli tuottavuus kasvaa lähivuosina, riippuu se Malirannan mukaan enemmän aikaisempien vuosien toiminnasta kuin äskettäisistä toiminnoista, koska tuottavuuden kasvussa vaikutusten viiveet ovat merkittäviä. Tämän hetken hallituksella on siis hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen.
Talousasiantuntijat ovat jo aikaisemmin julistaneet, että Suomen talouden taantuma on ohi ja suhdanne on elpymään päin.
– Nyt kun me puhutaan ensi vuoden budjetista ja leikkauksista, me puhutaan jo aivan toisenlaisesta suhdannetilanteesta. Eli puhutaan siitä, onko talouskasvu ensi vuonna prosentin tai kahden välillä, sanoo Päivi Puonti.
Mika Malirannan mukaan isoin kysymys onkin, kuinka vahvaa kasvu on seuraavien vuosien aikana.
