Venäjä on tarjonnut turvapaikan useille valtansa menettäneille itsevaltaisille johtajille. Moni heistä on hakeutunut asumaan samalle luksusalueelle Moskovan liepeille.
Simo Ortamo,
Yrjö Kokkonen,
Eeva Sarlin
Syyrian syrjäytetty diktaattori Bašar al-Assad on paennut Venäjälle vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Perhettä odottavat todennäköisesti mukavat elinolot.
Venäjä on antanut turvapaikan useille valtansa menettäneille itsevaltaisille johtajille viime vuosikymmeninä. Se on majoittanut heitä erityisesti yhdelle tietylle luksusasuinalueelle, joka sijaitsee Moskovan länsipuolella.
Alueen nimi on Bariviha.
Bariviha ja sitä ympäröivä Rubljovkan alue ovat Venäjän superrikkaiden ja valtaeliitin suosiossa. Seutu on täynnä korkeiden aitojen ympäröimiä ylellisiä kartanoita.
Barivihan kauppakeskuksesta voi ostaa vaikkapa Ferrarin ja eurooppalaisten luksusmuotibrändien vaatteita.
Tältä Barivihan luksushuvilat näyttävät:
Barivihassa ovat asuneet ainakin Kirgisian entinen presidentti Askar Akajev, Georgian Adžarian kapina-alueen johtaja Aslan Abašidze ja Serbian edesmenneen presidentin Slobodan Miloševićin perhe, sanomalehti The New York Times kertoo.
Presidentti Milošević itse päätyi Moskovan sijaan sotarikostuomioistuimen tuomittavaksi Hollannin Haagiin.
Myös Ukrainan entisen presidentin Viktor Janukovytšin kerrottiin muuttaneen Barivihaan sen jälkeen, kun ukrainalaiset syrjäyttivät hänet vallankumouksessa vuonna 2014.
Uutissivusto Meduza paikansi Janukovytšin asuinpaikaksi myöhemmin Venäjän ulkoministeriön vierastalon, joka on viiden kilometrin päässä Barivihasta.
Al-Assadista ei pitänyt tulla Syyrian johtajaa
Vuonna 1965 syntynyt Bašar al-Assad ehti hallita Syyriaa yli 20 vuotta. Hän nousi Syyrian johtoon vuonna 2000, kun hänen isänsä, itsevaltainen presidentti Hafez al-Assad kuoli.
Alun perin isä-al-Assad oli kaavaillut seuraajakseen Bašarin isoveljeä Basselia. Tämä kuitenkin kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1994.
Veljen kuollessa Bašar oli Lontoossa opiskelemassa silmälääkäriksi. Isä kutsui hänet takaisin kotimaahan ja alkoi koulia hänestä seuraajaansa.
Bašar opiskeli Homsin sotilasakatemiassa ja häntä alettiin tehdä kansalle tutuksi julkisten esiintymisten avulla.
Isän kuoltua Bašar al-Assad nousi presidentiksi kansanäänestyksessä, jossa hän sai virallisten lukujen mukaan 97,3 prosenttia äänistä. Bašar oli vaalien ainoa ehdokas.
Nuori vaimo kiillotti julkisuuskuvaa
Länsimaissa toivottiin 2000-luvun alussa, että nuori, Britanniassa opiskellut ja rauhallisesti käyttäytyvä herrasmies muuttaisi isänsä kovaa poliittista linjaa.
Ensimmäiset vuodet olivatkin lupaavia. Bašar vapautti elinkeinoelämää ja kulttuuria. Hän päästi myös vapaiksi poliittisia vankeja, ei tosin läheskään kaikkia.
Maineen kiillottamisessa auttoi Bašarin Britanniassa syntynyt vaimo Asma al-Assad.
Pari oli tavannut Lontoossa ja avioitui vuonna 2000, kun Asma oli 25-vuotias. Heidän kolme lastaan ovat nykyisin parikymppisiä.
Syyrialaisen lääkärin ja diplomaatin tytär oli opiskellut tietotekniikkaa ja ranskalaista kirjallisuutta Lontoon King’s Collegessa ja työskennellyt investointipankissa New Yorkissa.
Moderni ja muodikas nuori puoliso yritti välittää Syyriasta kuvaa suvaitsevaisena ja uudistuvana maana.
Esimerkiksi Vogue-lehti kutsui Asma al-Assadia vuonna 2011 julkaistussa laajassa henkilöjutussaan ”aavikon ruusuksi”. Lehti poisti myöhemmin jutun verkosta, The Atlantic -lehti kertoo.
Al-Assad murskasi kansannousun julmasti
Vuonna 2011 alkanut demokratialiike arabikevät paljasti presidentti Bašar al-Assadin vallan todellisen luonteen.
Presidentti päätti tukahduttaa hallinnon vastustajat äärimmäisellä julmuudella.
Turvallisuusjoukot ampuivat kansalaisvapauksia vaatineita mielenosoittajia kaduille tuhatmäärin. He heittivät myös tuhansia vankiloihin, joissa kidutus oli jokapäiväistä.
Kovat otteet eivät lopettaneet kansannousua, joka laajeni aseelliseksi kapinaksi joka puolelle maata. Syyrian armeija käytti kapinallisia ja siviilejä vastaan raskasta aseistusta ja myös kemiallisia aseita.
Sisällissodassa on kuollut yli 600 000 ihmistä, tarkkailijajärjestö SOHR kertoo. Miljoonat ovat joutuneet lähtemään kodeistaan.
Syyrian armeijaa auttoivat Venäjän, Iranin ja äärijärjestö Hizbollahin joukot.
Armeija kukisti kapinalliset vuoden 2018 aikana. Maan luoteisosaan jäi kuitenkin alue, jota hallitsemaan jäi ääri-islamilaisia ryhmiä. Samoin koillisessa valtaa pitivät kurdijoukot.
Bašar Al-Assadin valta tuli tiensä päähän, kun kapinalliset huomasivat hänen tukijoidensa eli Venäjän, Iranin ja Hizbollahin olevan heikoilla. Al-Assadin valta mureni lopulta reilussa viikossa, ja Venäjä nouti hänet turvaan Moskovaan.
Artikkelin lähteitä: CNN, Al-Jazeera, Sky News, The Guardian.
