Kaikilla pitäisi olla yhdenvertainen mahdollisuus päästä liikkumaan, mutta lumi ja liukkaus saattavat estää kotoa lähdön kokonaan.
Talviolosuhteet ja huonosti hoidetut kadut eivät voi olla este ihmisten yhdenvertaiselle mahdollisuudelle päästä työpaikalle tai harrastuksiin. Näin on linjannut yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Liukkaat ja lumiset kulkuväylät jättävät kuitenkin pahimmillaan ihmisen kokonaan kotinsa vangiksi. Ulos lähtemisen voi estää pelkkä epävarmuus katujen kunnosta, sanoo Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen.
Hänen mielestään olisi tärkeää, että Suomessa kehitettäisiin nykyistä innokkaammin uusia tapoja ratkaista talven sääolosuhteiden aiheuttamat ongelmat. Yhtenä esimerkkinä ovat erilaiset sovellukset, joista voi tarkistaa aurauskaluston liikkeet ja reitit reaaliajassa.
– Tällaisten sovellusten soisi yleistyvän.
Muun muassa Lahden kaupungin karttapalvelussa on nähtävissä aurauksen ja sohjonpoiston sekä liukkaudentorjunnan liikkeitä.
Hätönen visioi vaikkapa aurausrobottien tulon katukuvaan ruokalähettirobottien rinnalle.
– Pienet aurausrobotit voisivat hoitaa pieniä kohteita, jotka ovat hankalasti aurattavia isolla kalustolla, Hätönen miettii.
Sopiva lumensyvyys olisi nolla senttiä
Osa kunnista on joutunut säästösyistä tinkimään katujen talvikunnossapidosta. Esimerkiksi Lahdessa lunta saa tänä talvena sataa maahan aiempaa enemmän, ennen kuin aurauskalusto lähtee liikkeelle.
Hätösen mukaan myös Invalidiliitosta on kyselty, mikä on esteettömyyden kannalta sopiva lumensyvyys. Senttimäärää on mahdotonta antaa, sillä liikkumiseen vaikuttaa myös lumen laatu. Tärkeintä on, että auraus hoidettaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja myös silloin, kun keli lauhtuu.
– Kun tien pinnassa oleva lumipatja lähtee sulamaan, se aiheuttaa todella isoja vaikeuksia esimerkiksi pyörillä liikkumisen kannalta.
Jalkakäytävät ovat yleensä kiinteistönomistajan vastuulla
Etenkin katujen ja tonttien liittymät sekä suojateiden edustat ovat paikkoja, joihin lumi usein kasautuu. Pahimmillaan lumikinokset estävät etenemisen kokonaan.
Tilannetta hankaloittaa se, että eri alueiden kunnossapito kuuluu eri toimijoille. Käytännöissä on myös paikkakuntakohtaisia eroja.
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta muistuttaa, että jalkakäytävien kunnossapito on lähtökohtaisesti kiinteistön omistajan vastuulla, ellei kunta ole ottanut hoitoa itselleen.
– Kunnossapitolaki lähtee siitä, että kadun pitää olla tyydyttävässä kunnossa. On tietysti erilaisia käsityksiä siitä, mikä on tyydyttävä taso. Suomen oloissa ei voida lähteä siitä, että on aina kesäkeli, Taipale sanoo.
Tonttiliittymät ovat ongelmallisia
Esimerkiksi pihaan johtava liittymä on omistajan vastuulla. Tällaiset liittymäkohdat voivat olla ongelmallisia, jos liittymä aurataan umpeen eikä omistaja poista lumikasaa ajoissa tai ei pysty siihen.
– Muun muassa pientaloalueella asuvat iäkkäät ihmiset voivat jäädä sen takia jumiin, Taipale sanoo.
Taipaleen mukaan joissain kunnissa on kokeiltu sitä, että liittymiä avataan kunnan tekemän kunnossapidon yhteydessä. Tämä kuitenkin lisää kunnan kustannuksia. Lisäksi on mietittävä, millä perusteella palvelu myönnetään.
Parhaillaan käynnissä olevaan rakennetun ympäristön lainsäädäntöuudistukseen liittyy myös katujen kunnossapidon sääntely.
– Esteettömyys- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat uudistuksessa esillä, joten nykyistä täsmällisempää sääntelyä on luultavasti tulossa, Taipale arvioi.
