Aurinkomaatalous yhdistää sekä sähkön- että alkutuotannon. Suomessa alan pioneerityötä tehdään Etelä-Savossa.
Lampuri Tiina Jokelan 40-päinen lammaslauma laiduntaa Hirvensalmen aurinkopuistossa. Eläimet pitävät huolen, ettei kasvusto pääse varjostamaan paneeleita.
Aurinkomaatalous on ilmiönä tuttu muun muassa Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Suomessa se on vielä harvinaista, mutta kiinnostus aurinkomaataloutta kohtaan on lisääntynyt.
– En ole kuullut, että Suomessa tässä mittakaavassa olisi missään muualla lampaita hommissa, kertoo Jokela.
Yhteistyö alkoi laiduntarpeesta
Jokela etsi laidunpeltoa lampailleen ja otti yhteyttä aurinkovoimalayritykseen. Sieltä näytettiin yhteistyölle vihreää valoa nopeasti.
Lampaat tuotiin viiden hehtaarin kokoiseen aurinkopuistoon heinäkuun puolivälissä. Eläimet ovat viihtyneet Jokelan mukaan erittäin hyvin.
Lampaat köllöttelevät niin auringonpaisteella kuin sateella paneelien suojassa. Iltaisin ja öisin eläimet syövät heinää niiden väleistä.
Mitään töllöntöitä ne eivät ole saaneet aikaiseksi.
lampuri Tiina Jokela
Lampaiden käyttäytymistä testattiin aurinkopuistossa etukäteen muutaman eläimen ryhmällä pienellä alueella.
Silti Jokelaa hieman jännitti alussa, hyppivätkö lampaat paneelien päälle tai syövätkö ne sähköjohtoja. Huoli on ollut turha.
– Mitään töllöntöitä ne eivät ole saaneet aikaiseksi. Tämä kesä on vähän tällaista koeaikaa.
Lampaat ovat saaneet laiduntaa rauhassa
Lampaille on riittänyt ruokaa hyvin. Aurinkopuisto sijaitsee pellolla, johon Jokela on kylvänyt lisää apilaa. Lisäksi tarjolla on suolakivi, kivennäinen ja vettä.
– Pyöreitä tyttöjä ovat, hyvin on eväs maistunut, naurahtaa Jokela.
Lampaiden tilannetta seurataan säännöllisesti. Aurinkopuiston ympärillä on korkea aita, eikä sen sisäpuolelle ole helppo päästä. Eläimet ovat saaneet olla rauhassa.
Ensi kesänä laiduntajia on jo sata
Lampaat palaavat kotiin syyskuun lopulla. Neuvotteluja ensi kesästä on jo käyty. Silloin alueelle on tarkoitus tuoda sata lammasta.
Jokelan mielestä yhteiskunnassa on monia asioita, jotka voisi hoitaa nykyistä tehokkaammin.
– Tämä on yksi hyvä esimerkki. Alue tuottaa energiaa ja lampaat syövät heinän, joka muussa tapauksessa niitettäisiin maahan ja jätettäisiin siihen.
”Mahtava kokemus”
Aurinkovoimayhtiö Solarigon projektipäällikkö Ilja Timonen on tyytyväinen nurmikkoa parturoiviin lampaisiin.
Ilman niitä viiden hehtaarin alue jouduttaisiin kesän aikana niittämään muutaman kerran.
– Kokemus on ollut mahtava. Kun tulen töihin, niin joku on aina vastassa. Nyt alueen pinta-ala voidaan hyödyntää muutenkin kuin sähköntuotantoon.
Myös alueen asukkaat saavat Timoselta kiitosta. Yhteistyötä on tehty hyvässä hengessä, ja kesän jälkeen kokemukset kerätään talteen.
Timonen on havainnut, että lampaiden mukana aurinkopuiston lintu- ja pörriäiskanta on lisääntynyt.
– Luonto saa omansa takaisin tosi nopeasti, ja lampaat ovat siinä prosessissa auttamassa.
