Kaikki alkoi, kun nyt parikymppinen Eetu oli alakoulussa.
Hänen äitinsä jakoi pojan elämää yksityiskohtaisesti kuvina ja teksteinä muutamalle sadalle Facebook-kaverilleen.
– Jos joku olisi halunnut tulla meikäläisen sieppaamaan, sieltä olisi saanut helposti tiedot, missä olin koulussa ja milloin harrastukseni olivat.
Äidin Facebook-seinältä löytyivät Eetun elämän merkittävimmät käännekohdat, mutta myös arkaluonteisia ja jopa kiusallisia terveystietoja esimerkiksi siitä, milloin ja miten poika oli kipeänä.
Jos Eetu sanoi tai teki jotain hauskaa, lähti siitäkin välittömästi Facebookiin raportti.
Eetu alkoi ymmärtää äitinsä julkaisujen laajuuden yläkoulussa, kun hän itse liittyi Facebookiin.
Tähän mennessä äiti on julkaissut Eetusta kuvia ja tekstejä vuosien aikana viikoittain muutamia kertoja.
– On mahdoton sanoa, kuinka paljon hän on tehnyt minusta julkaisuja. Satojakin voi olla alakanttiin.
Eetun nimi on muutettu aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. Yle on nähnyt äidin julkaisemia Facebook-postauksia ja kuvia.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja sanoo, että Eetun kokemus on tuskin Suomessa yksittäistapaus.
– En pitäisi sitä kovin kummallisena, jos näitä tapauksia tulee enemmän, koska lapset, joiden vanhemmat ovat Facebookissa alkavat olla aikuisuuden kynnyksellä ja tavallaan näkevät eri tavalla tietoa, mitä heistä on jaettu julkisille kanaville.
Rahjan mukaan nuoret ovat tänä päivänä aikaisempaa tietoisempia oikeudestaan yksityisyyteen.
Somejulkaisuihin pitäisi aina Rahjan mukaan kysyä lapselta lupa.
– On eri asia jakaa arkisia asioita kuin henkilökohtaisia tai arkaluontoisia tietoja.
Arkaluontoisiksi tiedoiksi katsotaan esimerkiksi terveydentilaan liittyvät tiedot, lapsen seksuaalinen suuntautuminen tai vakaumus. Myös alastomuus tai vähäpukeiset kuvat lapsesta ovat asioita, joita ei tule jakaa digitaalisilla alustoilla.
Lapsi voi myös ilmoittaa somealustan ylläpitäjälle, jos haluaa, että jokin kuva poistetaan.
Hyvin pieni lapsi on vanhempiensa valintojen armoilla.
– Lapsen keino on ottaa asia puheeksi, jos vanhempi ei syystä tai toisesta ole pystynyt ottamaan lapsen mielipidettä aikaisemmin huomioon, jotta vältyttäisiin kiusallisilta tilanteilta.
Jos vanhempi ei poista somesta tietoja lapsen pyynnöstä, lapsella on muitakin vaihtoehtoja. Hän voi kertoa asiasta opettajalle, kuraattorille, nuorisotyöntekijälle tai muulle luotettavalle aikuiselle. Vakavissa tapauksissa voi olla yhteydessä viranomaisiin kuten poliisiin.
Jos vanhempi haluaa jakaa someen kuvan lapsesta, on tarpeen käyttää harkintaa ja valita lasta arvostavia kuvia. On hyvä myös tiedostaa, kuinka laajalle postaus voi levitä.
Kasvot voi peittää tai rajata kuvan niin, etteivät ne näy. Rahja kehottaa myös vanhempaa keskusteluun lapsen kanssa.
– Jos vanhemmalle tulee olo, että on jakanut jotain mitä ei olisi pitänyt ja mikä tuntuu lapsesta epämukavalta, julkaisuja voi käydä läpi lapsen kanssa ja poistaa.
Eetun sukulainen huomautti vuosia sitten, oliko Eetu tietoinen siitä, että äiti postailee pojasta aika paljon. Kommentti sai Eetun pohtimaan asiaa tarkemmin.
– En siihen asti ollut osannut hahmottaa, miten väärin se on ja kuinka paljon se loukkaa yksityisyyttäni.
Hänen äitinsä myös osallistui aktiivisesti keskusteluun eräällä julkisella Facebook-sivulla. Hän oli kertonut esimerkiksi Eetun luonteenpiirteistä ja parisuhdetilanteesta.
– Osa omista kavereistani oli myös äitini Facebook-kavereina, ja heidän etusivuillaan näkyi aina, kun hän osallistui keskusteluun kyseisellä sivulla.
Eetua tieto äidin tekemistä julkaisuista alkoi hiljalleen ahdistaa, hämmentää ja suututtaa.
Eetu kertoo, että äidin Facebook-kavereita on tullut myöhemmin vastaan virallisissa yhteyksissä.
– He mainitsivat tuntevansa minut jo valmiiksi varsin hyvin. Se tuntui aika absurdilta.
Eetu puhui äidilleen julkaisuista
Ensimmäisen kerran Eetu otti julkaisut kunnolla puheeksi äitinsä kanssa noin kolme vuotta sitten.
Ensin äiti uhriutui. Hänen mielestään Eetu ylireagoi.
– Tähän sanoin, että minua ahdistaa, kun en hallitse sitä tietoa, mitä hän minusta kirjoittaa.
Eetun mukaan edistystä on kuitenkin tapahtunut. Eetu kertoo äidin sanoneen myöhemmin, ettei tullut ajatelleeksi asiaa kovin pitkälle. Julkaisuja oli liikaa.
Eetu pyysi äitiä poistamaan tiettyjä julkaisuja ja kuvia, ja hän poistikin niitä.
Pahimmalta Eetusta ovat tuntuneet tilanteet, joissa äiti on salakuvannut häntä.
– Yleensä se on ollut läpinäkyvää, että hän haluaa ottaa kuvan.
Nykyään äiti kysyy Eetulta lupaa yhteiskuviin.
– Olen koettanut olla sopivan ymmärtäväinen ja jämpti.
Eetu kuitenkin suhtautuu äitiinsä varauksella. Hän ei pysty kertomaan äidilleen kaikesta.
– Jos minulla on hänelle tärkeää asiaa, saatan laittaa hänelle huomautuksen, että tästä ei tarvitse kertoa kenellekään.
Eetu on tietoinen siitä, että lapsella on oikeus yksityisyyteen. Hän voisi viedä asian eteenpäin jopa viranomaisille tai oikeuteen.
– Se on käynyt mielessä ja olen selvittänyt oikeuksiani.
Eetu on kuitenkin halunnut pysyä äitinsä kanssa väleissä.
Eetu haluaa kertoa kokemuksestaan, koska tilanteesta on koitunut hänelle paljon ahdistusta. Hän haluaa säästää toisen lapsen samalta kokemukselta.
Vanhemmille hän haluaa sanoa, että koskaan ei voi tietää, minne tiedot omasta lapsesta päätyvät. Jos vanhempi miettii, kannattaako jotakin asiaa laittaa someen, silloin se kannattaa jättää väliin.
– Osa vanhemmista voisi havahtua siihen, että lapsi ei ole hänen omaisuuttaan. Lapsi ei voi antaa suostumusta tietojen julkaisuun. Älkää jakako lapsesta yhtään mitään.
