Teknologiateollisuuteen ei saatu sopua sunnuntainakaan. Talousasiantuntijat kertovat, mitä se merkitsee.
Työntekijäpuoli Teollisuusliitto hylkäsi sunnuntaina valtakunnansovittelijan tekemän ehdotuksen teknologiateollisuuden työriidassa.
Oliko se yllätys talouden asiantuntijoille? Entä mitä tilanne merkitsee muiden alojen työmarkkinaneuvotteluille?
Esitimme kuusi kysymystä talouden asiantuntijoille.
Kysymyksiin vastaavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä tutkimuslaitos Laboren johtaja ja Turun yliopiston taloustieteen professori Mika Maliranta.
1. Kuinka kova paine oli saada sovinto aikaan?
Kangasharju:
– Kyllähän tässä on viisi kuukautta painetta kertynyt [ratkaisua haettu], mutta ehkä se ei ollut vielä tarpeeksi kova.
Maliranta:
– Paineet ovat olleet vähintäänkin keskikovat tai enemmänkin. Se johtuu siitä, millaiseksi Suomessa työmarkkinamalli on muodostunut, eli tämä ratkaisu tulee antamaan askelmerkkejä tuleville ratkaisuille.
2. Työntekijät vaativat 10 prosentin palkankorotuksia. Valtakunnansovittelijan ehdotuksen mukaan palkat olisivat nousseet 7 prosenttia (ensimmäisenä vuonna 2 prosenttia, toisena ja kolmantena 2,5 prosenttia)
Kangasharju:
– Eihän tämä kauhean kaukana ollut alkuperäisestä vaatimuksesta, jos nämä numerot [prosentit] voidaan laskea yhteen. Emme tiedä, voidaanko ne laskea yhteen, koska emme tiedä sopimusehdotuksen kaikkia yksityiskohtia.
Maliranta:
– Ei tullut isona yllätyksenä, ettei ehdotusta hyväksytty. Olihan siinä sen verran eroa työntekijäpuolen tavoitteeseen nähden.
– Jännittyneenä odotan, miten neuvottelut tästä lähtevät eteenpäin.
Näin valtakunnansovittelija kommentoi tilannetta videolla:
3. Valtakunnansovittelijan ehdotus oli kolmelle vuodelle. Pitäisikö sopimus olla lyhyempi, koska taloustilannetta on hyvin vaikea ennustaa?
Kangasharju:
– Kun epävarmuus on näin suurta ja kauppasota uhkaa, tekisin lyhyemmän sopimuksen, etten tulisi sitoneeksi käsiä liian pitkäksi aikaa.
Maliranta:
– Tuo on kaksipiippuinen asia. Toisaalta pitkät sopimukset ovat tärkeitä, koska yritysten investointipäätöksissä olennaista ei ole vain seuraava vaan seuraavat vuodet.
– Kääntöpuolena on, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.
4. Miten teknologiateollisuuden jumiutunut tilanne vaikuttaa muiden alojen neuvotteluihin?
Tänään myös Suomen Liikennelentäjäliitto SLL sekä Finnair ovat neuvotelleet valtakunnansovittelijan johdolla. Kaupan alan osapuolet PAM sekä Kaupan liitto neuvottelevat sopimuksista huomenna maanantaina.
Kangasharju:
– Muiden sopimukset tulevat ehkä viivästyneinä.
– Tuskin ne vaikeutuvat, koska tässä odotetaan yleistä linjaa. Sen mukaan tehdään kohtuullisen nopeasti muiden alojen sopimukset.
Maliranta:
– Neuvotteluja käydään, mutta aika paljon odotetaan, millaisiin ratkaisuihin näissä [teknologiateollisuuden] sopimusneuvotteluissa päästään.
5. Mikä merkitys teknologiateollisuuden tilanteella on yleisemmin Suomen taloustilanteeseen?
Kangasharju:
– Lakkoja tulee enemmän. Kohta päättyy myös Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n sopimus. Jos satamia lähdetään sulkemaan, kansantaloudelliset vaikutukset alkavat olla ilmeiset.
– Mitä kauemmin sopimuksen tekeminen kestää, yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset kustannukset lisääntyvät lakkojen myötä.
Maliranta:
– Isossa kuvassa tämä nimenomainen ratkaisu ei ole iso asia.
– Jos lähikuukausina työmarkkinatilanne kärjistyy, sillä alkaa olla merkitystä talouden kehitykselle.
6. Millaisia terveisiä lähetätte teknologiateollisuuden osapuolille?
Kangasharju:
– Nyt vaan sopimusta tekemään. Toivottavasti se saadaan mahdollisimman nopeasti aikaiseksi.
Maliranta:
– Voimaa ja kärsivällisyyttä!
