Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yhdenvertaista ja tasa-arvoista työpaikkaa ei voi olla olemassa ilman työnantajan ja työntekijöiden yhteistä sitoutumista syrjimättömyyteen.
Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on julkaissut oppaan syrjimättömyyden edistämisestä työpaikoilla. Oppaassa on kymmenen kohdan ohjeistus toimenpiteistä, joita on jo testattu käytännössä EK:n jäsenyrityksissä.
Suomen lait velvoittavat työnantajaa edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisin toimenpitein ja ehkäisemään syrjintää ennakolta.
Laki ei kuitenkaan sellaisenaan riitä muuttamaan työelämää. Siihen vaaditaan selkeitä toimenpiteitä, joihin kaikki sitoutuvat.
EK näkee, että erityisesti sellaiset työpaikat, joissa vielä pohditaan näitä keinoja, voisivat hyötyä valmiiksi testatuista tavoista noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia.
Tällaisia voivat esimerkiksi olla alle 30 työntekijän pienet- ja keskisuuret yritykset, joiden ei lain mukaan ole pakko laatia erillistä tasa-arvosuunnitelmaa.
EK:n asiantuntijan Katja Leppäsen mukaan oppaasta on kuitenkin hyötyä kaikille yrityksille kaikilla toimialoilla.
– Suomesta on puuttunut konkreettinen ja helppolukuinen opas toimenpiteistä syrjimättömyyden edistämiseksi työelämässä, Leppänen sanoo.
Leppänen kertoo, että oppaan listaus edistämistoimenpiteistä ei ole tyhjentävä, koska yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on tärkeää tehdä aina kunkin yrityksen tarpeista lähtien.
– Työpaikkaa tuntematon ei voi tietää, millaiset edistämistoimet ovat kulloinkin tarpeellisia ja tehokkaimpia, Leppänen sanoo.
Alun hämmennys vaihtui ymmärrykseen
Yksi EK:n jäsenyrityksistä on lannoitekonserni Yara Suomi, jossa työ syrjimättömyyden eteen alkoi konsernitasolla vuonna 2018 laaditulla DEI-strategialla.
DEI-käsite tulee englannin kielen sanoista diversity, equity, inclusion eli monimuotoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja inkluusio. Suomen tehtaissa ja kaivoksilla monimuotoisuus- ja tasa-arvokoulutukset alkoivat vuonna 2021.
– Aluksi terminologia ja asiat herättivät ehkä hämmennystä, mutta sittemmin tämä monimuotoisuuden asia on ymmärretty entistä paremmin, Yaran Siilinjärven tehtaiden johtaja Tuomas Girsen kertoo.
Tehtaan työntekijät kertovat järjestelmällisen monimuotoisuus- ja tasa-arvotyön muuttavan tapaa ajatella, kun omat tiedostamattomat ennakkoluulot vähenevät tiedon lisääntyessä.
– Pakko myöntää, että koulutuksissa varmaan kaikki löytävät itsestään yllättäviäkin ennakkoasenteita, mutta onneksi niistä voi oppia pois, tuotantoinsinööri Pihla Tuupanen sanoo.
Tuupasen mukaan monimuotoisuus Yaralla on paljon muutakin kuin esimerkiksi etniset erot. Se kattaa myös erilaiset persoonallisuuspiirteet.
Yaralla syrjimättömyys on viety suoraan työsopimukseen, jossa työntekijä sitoutuu allekirjoituksellaan noudattamaan yhtiön eettisiä sääntöjä ja periaatteita.
– Psykologinen turvallisuus on nyt yhtä itsestään selvää kuin muutkin turvallisuusasiat, Tuupanen sanoo.
Yaralla on Pohjois-Savossa, Siilinjärvellä EU:n ainoa fosfaattikaivos sekä lannoitetehdas, fosforihappotehdas, typpihappotehdas ja rikkihappotehdas.
