Hallitus miettii parhaillaan lisäleikkauksia ensi vuoden budjettiin.
Yritystuista löytyisi helposti leikattavaa 500 miljoonan euron verran, laskee Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Hän on valinnut listalleen lähinnä tukia, joita jaetaan isojen yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tai jotka ovat aluepoliittisia.
Erämajan leikkauslistan isot potit ovat teollisuuden sähköistämistuki ja tuet merenkulun työvoimakustannuksiin sekä työkoneiden polttoaineisiin.
– Sähköistämistuki on tulonsiirto isoille yrityksille, jotka tekevät joka tapauksessa investointeja puhtaaseen energiaan. Merenkulun tuet taas ovat euromääräisesti isoja, eikä niillä ole huoltovarmuuden kannalta niin suurta merkitystä, Erämaja sanoo.
Isoja tuensaajia ovat metsäyhtiöt kuten UPM ja Stora Enso sekä laivayhtiöt, etunenässä Viking Line. Tukia jaetaan vuodessa miljardeja euroja, joten iso osa jäisi jäljelle leikkausten jälkeenkin.
– Se, että ylläpidetään tiettyä teollisuutta tai tehdään helpotuksia jollekin energiamuodolle, vääristää markkinaa ja kuluttaa veronmaksajien rahaa.
Leikkauslistan euromääräisesti pieniä tukia ovat maakuntien lentoliikenteen, turkistarhaajien lomituksen tuet sekä syrjäseutujen pk-yritysten kuljetustuet.
Taloustieteilijät lähes yksimielisiä: leikkauksia voisi ja pitäisi tehdä
Elias Erämaja ei ole näkemyksineen yksin. Iso joukko asiantuntijoita on viime vuosina vaatinut karsimista.
Kaksi vuotta ennen koronapandemiaa lähes 90 prosenttia taloustieteilijöistä oli kyselyssä sitä mieltä, että yritystukia pitäisi leikata merkittävästi.
Silti karsiminen on jäänyt piippuun, ja yritystuet vaikuttavat olevan myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen suojeluksessa. Kevään kehysriihessä hallitus vähensi niistä runsaat 50 miljoonaa euroa, mikä oli pikkusumma muihin toimiin nähden.
Ongelmana pidetään sitä, että osa tuista vääristää kilpailua tai ylläpitää vanhoja rakenteita.
Tukien pitäisi kuitenkin auttaa korjaamaan markkinapuutteita ja tuottaa uutta teknologiaa tai tietoa, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
– Ne pitäisi saada kohdennettua hankkeisiin, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa laajemminkin.
Myös yrittäjät itse ovat olleet tukien karsimisen kannalla.
Suomen Yrittäjien kyselyssä viisi vuotta sitten 48 prosenttia yrittäjistä oli karsimisen puolella ja 37 vastaan. Kyselyyn vastasi 1 009 yrittäjää. Moni piti tukia epäreiluina: osa saa, osa ei.
Kaksi vuotta aiemmin alan kattojärjestö Suomen Yrittäjät esitti, että yritystuista voisi karsia runsaat puoli miljardia euroa – suunnilleen saman verran kuin Erämaja nyt esittää.
Ilmastolle haitallisia tukia on jaettu yhä runsaasti
Ilmastonmuutoksesta huolimatta yritystukia maksetaan edelleen myös fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
Esimerkiksi työkoneiden käyttämän kevyen polttoöljyn verohelpotuksen vaikutus on yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Myös turvetuotantoa tuetaan kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa.
Vuosina 2020–2022 yritykset saivatkin ”ruskeita tukia” huomattavasti enemmän kuin ”vihreitä tukia”. Tieto on Etlan tutkijan Otto Kässin laskelmista, jotka julkaistiin huhtikuussa.
Vihreät tuet tukevat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, ruskeat tuet ylläpitävät niiden käyttöä.
– Oli yllättävää, että ruskeita tukia on myönnetty vielä viime vuosina kolme kertaa enemmän kuin vihreitä tukia, Etlan tutkimuspäällikkö Koski sanoo.
Suunta on vuosina 2023–2024 ollut kohti vihreämpiä tukia.
Silti Kosken arvion mukaan edelleen reilusti yli puolet yritystuista katsoo taaksepäin ja pyrkii säilyttämään, ei uudistamaan.
Erämaja ottaa esimerkiksi kvanttitietokoneiden ja turkistarhauksen tuet.
– Esimerkiksi Nokian menestyksen alkukivet perustuivat siihen, että tehtiin isoja valtiollisia panostuksia. Tulevaisuudessa esimerkiksi kvanttitietokoneet voisivat tuottaa tosi paljon, hän sanoo.
Tässä hallitus on toiminut: se on kohdistanut 70 miljoonaa euroa VTT:n kvanttitietokonehankkeelle.
– Turkistarhauksen kohdalla taas puhutaan pienistä rahamääristä, mutta herää kysymys onko yhteiskunnassa laajasti tukea sille, että turkistarhausta tuetaan veronmaksajien rahoilla.
Lopulta ratkaisevat poliitikkojen omat mieltymykset
Varsinaiset yritystuet voidaan jakaa kahteen leiriin: suorat yritystuet ja verotuet.
Yhteissumma liikkuu vuosittain useissa miljardeissa riippuen siitä, lasketaanko vaikkapa alennetut arvonlisäverokannat mukaan vai ei.
Osaa yritystuista, kuten tutkimus- ja kehitystukia, pidetään hyvinkin tarpeellisina.
– Yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksiin annettavat tuet ovat usein hyviä. Niissäkin tuen pitäisi mieluiten mennä hankkeisiin, joita ei markkinaehtoisesti syntyisi, Erämaja sanoo.
Lopulta on poliitikkojen arvovalinta, mitä tuetaan ja mitä ei.
Yksi poliitikko antaa ilomielin tukia laiva- ja metsäyhtiöille, koska pitää vientiteollisuuden tukemista tärkeänä erityisesti nyt, kun valtiontuet rehottavat EU:ssa koronatukien jäljiltä yhä valtoimenaan.
Toinen poliitikko taas leikkaisi pois kaiken, mikä on pois innovaatioista tai vähähiilisyydestä.
Kolmannella on muut perusteet – kristillisdemokraatit halusivat vuonna 2019 leikata varustamoiden tuista 50 miljoonaa euroa, jotta Itämeren ”viinaralli” saataisiin kuriin.
