Ei yllätyksiä, mutta isoja tekoja luvassa. Näin toteaa julkistalouden professori Roope Uusitalo valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta.
Suurin osa merkittävistä päätöksistä on tehty jo hallitusohjelmassa ja kehysriihessä, joten varsinaiset budjettipäätökset ovat pitkälti aiempien päätösten kirjaamista ja säätämistä laiksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli tänään tiedostustilaisuudessa ministeriön budjettiehdotusta ja kuvaili talouden tilaa.
Purra ehdottaa: lisää säästöjä asumistuesta – tässä tärkeimmät tiedot uudesta budjettiesityksestä
Uusitalo nostaa esiin myös suhdanteiden vaikutuksen budjettiin. Hänestä etenkin VM:n tiedotteessa suhdanteiden merkitystä Suomen budjetin alijäämään korostetaan liikaa.
Uusitalo huomauttaa, että monet budjetin alijäämään vaikuttavat muutokset eivät ole suhdanneluonteisia. Esimerkiksi ikääntymiseen liittyvät menot, puolustusmenojen kasvu ja korkomenojen kasvu ovat rakenteellisia tekijöitä, jotka eivät suoraan riipu talouskasvun nopeudesta.
Uusitalo katsoo, että varsinkin budjettiesityksestä tehdyssä tiedotteessaan valtiovarainministeriö korostaa suhdanteiden merkitystä, vaikka Uusitalon mukaan budjetin alijäämä johtuu suhdanteiden sijaan pitkälti rakenteellisista epätasapainoista.
Onko kyse poliittisesta painotuksesta? Aivan näin Uusitalo ei sano.
– Olisi ehkä epäreilua sanoa, että poliittisesti korostetaan suhdanteiden merkitystä, koska kyllä valtiovarainministerikin toki totesi suurin piirtein näillä sanoilla, että menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa.
Maliranta: Suhdanteiden merkitys iso
Laboren johtaja, taloustieteilijä Mika Maliranta korostaa kuitenkin juuri suhdanteiden roolia.
Valtiovarainministeri totesi budjetin ennustetun alijäämän kasvaneen kevään 10,6 miljardista jo 12,2 miljardiin euroon. Ero johtuu pääasiassa kansainvälisestä suhdannetilanteesta. Koska suhdenne on huono, hallitus on vaikeassa jamassa leikkauksineen. Tarvittaisiin talouskasvua.
Mika Maliranta kehuu valtiovarainministeri Purran esitystä.
Hän nostaa esiin kaksi keskeistä ongelmaa, joihin Purrakin viittasi: julkisen talouden heikentyneen tulonmuodostuskyvyn ja yrityssektorin hitaan tuottavuuskasvun. Tulonmuodostuskyky tarkoittaa sitä kuinka paljon valtio saa kassaansa rahaa. Tuottavuuskasvu taas viittaa työn tuottavuuden kasvuun.
Maliranta toteaa, että julkisen talouden ongelmat johtuvat osittain yrityssektorin heikosta tuottavuudesta, joka on ollut hidasta pitkään ja vaikuttanut negatiivisesti julkiseen talouteen.
Toisaalta Maliranta toteaa, että kahdentoista miljardin euron alijäämästä ei ole helppoa sanoa, mikä osa siitä on suhdanneluontoista ja mikä rakenteista johtuvaa.
– Ja tämmöisen poikkeuksellisen taloustilanteen aikana sen arviointi on erittäin vaikeata. Mutta sitten kun tää talous on lähtee nousuun ja alkaa normalisoitua, siinä tilanteessa me osaamme tarkemmin arvioida, mikä meidän julkisen talouden rakenteellisen alijäämän suuruus loppujen lopuksi on.
”Hallitus saattaa syventää suhdannekuoppaa”
Maliranta korostaa, että hallitus on vaikeassa tilanteessa, jossa on haastavaa osoittaa toimien tehokkuus suhdanteiden ollessa heikot. Monet hallituksen toimet, kuten työn tarjontaa lisäävät toimenpiteet, ovat tehokkaampia korkeasuhdanteessa.
Ongelma on, että hallitus saattaa toimillaan syventää suhdannekuoppaa.
Suomen heikko suhdannetilanne näkyy esimerkiksi kuluttajahintojen nousun hidastumisena. Siis inflaatio on Suomessa vähäisempää kuin muualla Euroopassa.
– Ongelma Suomen kannalta onkin, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa on viritetty EU:n keskimääräisen tilanteen mukaan. Suomen talouden tilan kannalta se on liian tiukka.
Taloustieteen oppikirjojen mukaan korkeasuhdanteessa kiristetään taloutta, matalasuhdanteessa höllennetään. Rahapolitiikka, tai korkopolitiikka, siis koron laskeminen, on yksi tapa höllentää.
– Elikkä siinä mielessä tämä meidän rahapolitiikka on suhdannepoliittisesti väärin viritettyä, Maliranta sanoo.
Toinen keino lieventää suhdanne on finanssipolitiikka. Siis julkisen kuulutus ja investoinnit. Karrikoiden sanottuna huonossa taloustilanteessa valtio tulee hätiin ja keksii keinoja käyttää rahaa ja syytää sitä talouteen lisää.
Ideaalitilanteessa ainakin alvin noston kaltaiset toimet ajotettaisiin korkeasuhdanteeseen, Maliranta muistuttaa.
– Tämän toisenkin osalta tavallaan kädet ovat sidottu, kun meillä on tämä julkisen talouden rakenteellinen alijäämä, että finanssipolitiikkaakaan ei oikein nyt voida sillä ei voida kompensoida sitä ylikireää rahapolitiikkaa. Syy on se, että hallitus on sitoutunut korjaamaan julkista taloutta.
– Eli nyt noudatetaan tämmöistä suhdannepoliittisesti vääränlaista politiikkaa.
Maliranta arvioi, että talouden kasvu on viivästynyt, mutta ei peruuntunut. Hän piti todennäköisenä, että noususuhdanne käynnistyy, kun kansainväliset suhdanteet paranevat ja Suomi sopeutuu Putinin hyökkäyksen aiheuttamiin iskuihin.
Purra: Velkaantumisen kasvu pysähtyy 2027, Uusitalo: Pessimisti ei pety
Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan velkaantumisen kasvu saadaan pysäytettyä vuoteen 2027 mennessä.
Uusitalo pitää tätä ennustetta realistisena, mutta totea, että pessimisti ei pety.
Hän huomauttaa, että myös valtiovarainministeriön papereissa velkaantumisen pysähtyminen on tilapäistä ja velkataso jää korkeammaksi kuin mihin on totuttu.
– Ja sitten joissakin näissä näissä papereissa esiintynyt kommentti siitä, että pitkällä aikavälillä pyrittäisiin muiden pohjoismaiden tasolle… Niin sitten on kysymys kyllä todella pitkästä aikavälistä, koska muut Pohjoismaat ovat oleellisen paljon vähemmän velkaantuneita kuin Suomi.
