Kuluttajien luottamus Suomen talouteen pysyi suunnilleen ennallaan kesäkuuhun nähden.
Ihmiset ovat vielä varovaisia rahojensa käytön suhteen, vaikka inflaatio on rauhoittunut ja luottamus talouteen on hiljalleen vahvistunut.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli heinäkuussa -7,2, kun kesäkuussa lukema oli -7,6 ja toukokuussa -10,3. Vuosi sitten heinäkuussa luottamusindikaattorin saldoluku oli -8,8.
Indikaattorilla mitataan kuluttajien näkemyksiä omasta ja Suomen taloudesta sekä kuluttajien aikeita käyttää rahaa muun muassa kestokulutustavaroiden hankintaan.
Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskasen, mukaan luottamuksen koheneminen kertoo pikkuhiljaa paranevasta talouden tilasta ja myös siitä, että odotukset ovat parempaan suuntaan.
– Kuluttajaluottamuksen indikaattori oli parhaalla mahdollisella tasolla sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyssota alkoi. Keväällä oltiin vielä heikoissa lukemissa, mutta viime kuukausina ollaan menty parempaan suuntaan ja tämä vastaa yleiskuvaa [talouden] tilanteesta, Heiskanen toteaa Ylen aamussa.
Heiskanen muistuttaa, että luottamuslukua heiluttaa monenlaiset tekijät.
– Kuluttajat reagoivat siihen, jos on ollut keskustelua taloudesta, kuten vaikka budjetin tekemisen aikoihin, kun tehtiin säästöjä tai kun oli työtaisteluita, sanoo Heiskanen.
Pääekonomisti Henna Mikkonen Säästöpankista odotti, että luottamus olisi ollut vieläkin korkeammalla tasolla, koska syitä sen tueksi on nähtävissä.
– Kuluttajien ostovoima on jo kääntynyt nousuun ja inflaatio on rauhoittunut. Luulen kuitenkin, että nämä tuoreet, heikomman puoleiset työllisyystilastot ovat olleet yksi huolenaihe kuluttajien mielessä, joka pitää heidät vielä varovaisina, Mikkonen toteaa.
Kuluttajien käsitys inflaatiosta poikkeaa usein todellisuudesta
Kuluttajat arvioivat inflaatiota eli kuluttajahintojen muutosta herkästi yläkanttiin.
Heiskanen tuo esille, että esimerkiksi kesäkuussa inflaation ollessa 1,3 prosenttia kuluttajat arvioivat hintojen nousseen yli 5 prosenttia.
– Hinnat ovat nousseet merkittävästi, eivätkä ole tulleet alas ja ihmiset kokevat, että kaikki on kallistunut ja kallistuu edelleen. Käsitys inflaatiosta on erilainen, kuin mitä viimeaikainen kehitys on ja myös se tuntuma, miten hintakehitys vaikuttaa omiin kulutusmahdollisuuksiin, Heiskanen selventää.
Myös Henna Mikkonen arvelee, että ihmiset arvioivat herkästi yläkanttiin vauhdin, jolla hinnat nousevat.
– Meillä on ehkä vähän sellaista taipumusta, kokea hintojen nousu suurempana kuin se todellisuudessa onkaan. Ja tällä hetkellä se näkyy myös.
