Hallitus suunnittelee leikkaavansa kotihoidon tuen ihmisiltä, jotka ovat asuneet maassa alle kolme vuotta. Se vaikuttaisi myös Suomen kansalaisiin.
Nuoripari Ella Rantala, 24, ja Judgement Glass, 26, saapuivat Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinasta Suomeen torstaina.
Mukana kuudessa matkalaukussaan heillä oli kaikki tärkeä omaisuus: vaatteet, muumimukit, Playstation.
Rantala on paluumuuttaja. Asuttuaan kuusi vuotta Yhdysvalloissa hän palasi Suomeen miehensä kanssa perustamaan perhettä. Ensimmäinen lapsi syntyy heinäkuussa.
Rantala ja Glass olivat yksi perheistä, jotka vastasivat, kun Yle kysyi keneen hallituksen suunnitelmat leikata kotihoidon tukea maahanmuuttajilta vaikuttaisivat.
Rantala ja Glass kertovat pohtineensa pitkään Suomeen muuttoa. Lapsen tulo vauhditti päätöstä.
– Meistä Suomi vaikuttaa kaikin tavoin paremmalta ja turvallisemmalta paikalta perustaa perhe, mutta nyt vähän epäilyttää, Rantala sanoo viitaten hallituksen suunnitelmiin. Glass nyökkää vieressä.
Noin 2 500 perhettä vuodessa jäisi ilman kotihoidon tukea
Hallitus suunnittelee leikkaavansa kotihoidon tuen juuri Rantalan ja Glassin tapaisilta perheiltä, joissa kummatkin vanhemmat eivät ole asuneet Suomessa kolmea vuotta ennen lapsen syntymää.
Kelan vuoden 2023 tilastojen perusteella laskettuna rajaus koskisi vuodessa noin 2 300 maahanmuuttajataustaista perhettä. Suurimmaksi osaksi perheet tulevat Irakista, Venäjältä ja Ukrainasta.
Näiden perheiden lisäksi ehdotus koskee Kelan mukaan vuosittain myös noin 150 Suomen kansalaista, jolla on Euroopan ulkopuolelta juuri Suomeen muuttanut puoliso: kuten Rantala ja Glass.
Kelan mukaan heidän joukossaan oli vuonna 2023 noin sata sellaista perhettä, joista Suomen kansalainen puhuu suomea, kymmenen ruotsia ja noin parikymmentä somalia, loput yksittäisiä muita kieliä.
Nämä kaikki perheet tippuvat hallituksen suunnitelmissa vuoden 2026 alussa pois kotihoidon tuen piiristä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu lausui tällä viikolla, että suunnitelma on perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastainen.
Myös Rantala ja Glass ovat ihmeissään.
– Ei kotihoidon tuki ollut mikään pääsyy, että me haluamme Suomeen, mutta se, että valtio auttaa ja tukee perheitä, oli yksi vaikutin, kun pohdimme, mikä on paras paikka perustaa perhe, Glass sanoo.
Seinäjoelta ehkä Tampereelle
Rantala ja Glass asettuvat nyt ensimmäiseksi Seinäjoelle lähelle Rantalan sukulaisia. Heillä on ajatuksena muuttaa lapsen syntymän jälkeen Tampereelle tai muulle paikkakunnalle, josta molemmat voisivat saada helpommin töitä.
Yhdysvalloissa molemmat olivat töissä laadukkaassa ruokakaupassa. Glass kertoo, että hänen piti juuri saada ylennys töissään, mutta sitten lapsi kertoi tulostaan ja pari päätti muuttaa Suomeen. Glass on silti tyytyväinen.
– En itsekään halunnut saada Amerikassa lasta. Se voi olla niin turvatonta, Glass kuvailee Yhdysvaltoja.
Glass ja Rantala kertovat haaveilevansa juuri turvallisesta Suomesta. Maasta, jossa heidän tuleva lapsensa saa tarvittaessa helposti hoitoa, pääsee lääkäriin, jossa koulutus on hyvää ja ilmaista.
– Olen innoissani Suomen koulutusjärjestelmästä. Erityisesti toivon, että Suomessa poikani saa hyvän koulutuksen, Glass sanoo.
Kuuden Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen Suomi näyttää kuitenkin myös muuttuneen, Rantala sanoo. Hänen mielikuvissaan Suomi on maana ennen arvostanut sitä, että lapsia voi hoitaa kotona.
– Vaikuttaa siltä, että ihmiset arvostavat rahaa nyt aiempaa enemmän. Se on surullista.
Rantala sanoo, ettei ymmärrä, miksei hän Suomen kansalaisena saisi samoja etuja kuin muut suomalaiset.
– Aivan kuin en olisi enää suomalainen. Se tuntuu epäreilulta ja vain siksi, että rakastan häntä. Ihmistä, joka ei ole Euroopasta.
