Israelin iskut Unifilin rauhanturvaajia vastaan eivät ole uusi asia, sanoo Libanonissa vuosina 2012–2013 toiminut entinen rauhanturvaaja.
– Valitettavasti takavuosikymmeniltäkin on esimerkkejä, että Israel on suoraan ja epäsuorasti häirinnyt rauhanturvaajien toimia, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Olli Nurmi sanoo.
Esimerkiksi vuonna 2006 neljä YK:n sotilastarkkailijaa sai surmansa eteläisessä Libanonissa Israelin tuhottua Khiamin tarkkailuaseman. Yksi heistä oli suomalainen kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen.
Viikon sisällä viisi Unifil-joukkojen rauhanturvaajaa on loukkaantunut Israelin ja Libanonissa toimivan äärijärjestö Hizbollahin yhteenottojen seurauksena. Kaikissa tapauksissa ei tiedetä, kummalta puolelta tulitus on tullut.
YK:n alaisen Unifilin mukaan Israel on joissakin tapauksissa kohdistanut iskuja rauhanturvaajiin ja häirinnyt sen toimintaa tahallisesti.
Nurmen mukaan rauhanturvaajien liikkeet ovat kyllä Israelin tiedossa.
– Unifilin tukikohdat ja asemapaikat ovat julkisesti tiedossa. Lisäksi Unifililla on koordinaatiojärjestelmä Israelin ja Libanonin armeijoiden kanssa rauhanturvaajien liikkeistä.
Loukkaantumiset ovat tapahtuneet iskuissa Unifilin Naqourassa sijaitsevaan päämajaan. Esimerkiksi viime torstaina Israel ampui Merkava-panssarivaunulla suoraan päämajassa sijaitsevaan tarkkailutorniin, jossa oli kaksi rauhanturvaajaa.
Sunnuntaina Israelin joukot tunkeutuivat kahdella panssarivaunulla Ramyahissa sijaitsevan tukikohdan porteista läpi. Israelin armeijan mukaan näin tehtiin, koska loukkaantuneita israelilaissotilaita piti evakuoida Hizbollahin tulituksen tieltä.
Miksi Israel kohdistaa iskuja rauhanturvaajiin?
Israel on väittänyt Unifilin tarjoavan suojakilven äärijärjestö Hizbollahille.
Israel aloitti maahyökkäyksen Etelä-Libanoniin Hizbollahia vastaan syyskuun lopussa. Tätä ennen Hizbollah ja Israel ovat tulittaneet toisiaan Gazan sodan alusta saakka. Hizbollahin iskujen vuoksi Pohjois-Israelista on evakuoitu yli 60 000 asukasta.
Israelin julkilausuttu tavoite on työntää Hizbollah Litanijoen pohjoispuolelle, jotta järjestön iskut Pohjois-Israeliin loppuisivat.
Tavoite mukailee YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa vuodelta 2006, jolloin Israel ja Hizbollah sotivat Etelä-Libanonissa. Päätöslauselmalla Hizbollah ja Israel määrättiin vetäytymään Etelä-Libanonista. Litanijoen eteläpuoleinen alue tuli siirtää Libanonin armeijan hallintaan Unifilin rauhanturvaajien tukemana. Hizbollah ei ole kuitenkaan vetäytynyt alueelta.
Israelin armeijan mukaan Hizbollah on rakentanut sotilasinfrastruktuuria, kuten tunneleita, Unifilin tukikohtien ja siviilikohteiden läheisyyteen.
Armeija on julkaissut useita videoita tunneleista ja asekätköistä, joiden se sanoo kuuluvan Hizbollahille. Esimerkiksi alla olevalla videolla näkyy väitetysti Hizbollahin asekätkö lähellä Unifilin tukikohtaa.
Yle ei ole voinut vahvistaa riippumattomasti videolla näkyvien varusteiden aitoutta tai alkuperää.
Sunnuntaina Israelin armeija näytti toimittajille tunneleiden sisäänkäyntejä, taisteluasemia sekä takavarikoimiaan aseita, joiden se sanoi kuuluneen Hizbollahille. Kierrokselle osallistuivat ainakin The Washington Post ja The Wall Street Journal. Israelin armeija sanoo löytäneensä maahyökkäyksen aikana satoja sisäänkäyntejä Hizbollahin tunneliverkostoon.
The Washington Post huomauttaa, ettei se ole voinut vahvistaa, että tunnelien sisäänkäynnit, sotilaskalusto tai taisteluasemat olisivat kuuluneet Hizbollahille. Lisäksi suurin osa aseista, joita Israelin armeija sanoi takavarikoineensa, oli jo siirretty muualle. Toimittajat eivät saaneet poistua sotilaiden seurasta.
Entinen rauhanturvaaja Olli Nurmi sanoo, että Hizbollahin sotilaallinen läsnäolo Unifilin asemien läheisyydessä on ollut tiedossa pitkään. Unifil on myös itse tuonut asian esiin omissa raporteissaan.
– Ei ole tavatonta, että Hizbollah ja muut ryhmittymät toimivat rauhanturvaajien tukikohtien läheisyydessä. Tällä ne pyrkivät siihen, ettei Israel vastaisi niiden iskuihin liian kovalla voimalla, Nurmi sanoo.
Unifililla ei ole käytössään edistynyttä laitteistoa, jolla se voisi havaita maanalaista toimintaa, tiedottaja Andrea Tenenti sanoo The Wall Street Journalin mukaan. Tenentin mukaan Unifil raportoi kaikki havaitsemansa tunnelit ja aseet YK:n turvallisuusneuvostolle.
”Unifilin operaatio epäonnistunut”
Nurmi kutsuu Israelin Unifiliin kohdistamia hyökkäyksiä vastuuttomaksi ja lyhytnäköiseksi toiminnaksi.
– Pitkällä tähtäimellä on Israelin oma etu, että Etelä-Libanonissa on rauhanturvaajia, Nurmi sanoo.
Nurmi myös sanoo Unifilin operaation epäonnistuneen. Unifilin mandaatti on toimia lähinnä tukena Libanonin armeijalle, joka taas on alueella heikko. Esimerkiksi Hizbollahin aseistariisunta olisi ollut Libanonin armeijan vastuulla, eikä armeija ole tähän kyennyt.
– Unifilin roolia tulisi joko voimistaa tai pienentää. Joko Israelin ja Libanonin rajalle perustettaisiin kunnollinen puskurivyöhyke, jolla Unifil saisi harjoittaa aseistariisuntaa. Tai sitten Unifilin toiminta rajattaisiin minimiin, Nurmi ehdottaa.