Vaikka Suomi on suhtautunut eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämiseen myönteisesti, kalustoa on hankittu myös EU:n ulkopuolelta, sanoo tutkija Tuomas Iso-Markku.
EU:ssa on alkanut puolustuksen kannalta merkittävä vuosi, toteaa Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen.
Euroopan puolustuksesta keskustellaan tänään maanantaina EU-johtajien epävirallisessa tapaamisessa Brysselissä. Suomea paikan päällä edustaa pääministeri Petteri Orpo.
Keskustelun pääaiheita ovat puolustuskykyjen kehittäminen ja rahoitus sekä kumppanuuksien vahvistaminen ja syventäminen. Paikalle on kutsuttu myös Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer.
Ojasen lisäksi aiheesta oli maanantaina keskustelemassa Ylen aamussa ja Ykkösaamussa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Tasapainoilua nykyhetken ja tulevaisuuden välillä
Ojasen mukaan Euroopassa kehitetään nyt aseiden ja ammusten tuotantoa. Parantamisen varaa on myös ilmapuolustuksessa, hän sanoo.
Lisäksi Ojasen mukaan Euroopassa olisi syytä katsoa kohti tulevaisuutta.
– Tarvittavia uusia kykyjä ovat esimerkiksi droonit ja avaruudessa toimiminen.
Iso-Markun mielestä kehityksessä on löydettävä tasapaino nykyisten puutteiden paikkaamisen ja tulevaisuuden teknologioihin panostamisen välillä.
Suomen sanat ja teot eivät ole aina olleet linjassa keskenään
Suomi on suhtautunut Euroopan puolustuksen kehittämiseen hyvinkin myönteisesti jo pitkän aikaa, Iso-Markku sanoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomen sanat ja teot esimerkiksi eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämisen puolesta eivät ole aina olleet täysin linjassa keskenään.
– Jos katsotaan sitä, millaisia pääasiassa EU-alueen ulkopuolelle suuntautuneita hankintoja olemme viime vuosina tehneet, niin nämä eivät täysin sovi yhteen.
Esimerkiksi Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajaksi valittiin yhdysvaltalainen F-35. Uudeksi hävittäjäksi oli tarjolla myös eurooppalaisia vaihtoehtoja, kuten yhteiseurooppalainen Eurofighter, ranskalainen Rafale sekä ruotsalainen Gripen.
Viime perjantaina puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi Poriin tulevasta yli 200 miljoonan euron arvoisesta TNT-räjähdetehtaasta.
Uuden räjähdetehtaan myötä Suomen asema eurooppalaisten asetuottajien joukossa kohoaa pienestä keskikastia kohti, Ojanen sanoo.
EU:n puolustuksen rahoituksessa on meneillään ajattelutavan muutos
EU-johtajien epävirallisessa kokouksessa pohjustetaan tänään neuvotteluja siitä, minkälaisia osuuksia EU:n seuraavasta pitkäaikaisesta budjetista voitaisiin laittaa puolustukseen, Iso-Markku sanoo.
Ojasen mukaan EU:ssa on alettu ymmärtää puolustuksen ja yhteisen turvallisuuden merkitys myös unionin rahoituksen kannalta.
– Mihinkäs budjettia käytettäisiin, jos ei tällaiseen ihan keskeiseen asiaan.
Ojanen uskoo, että tulevaisuudessa EU:n budjetista tullaan käyttämään rahaa puolustukseen. Myös budjetin koko voi tämän seurauksena kasvaa.