EU julkaisi uudet suositukset mielenterveyden tukemiseksi työpaikoilla – mitä tämä tarkoittaa? Kysyimme asiaa Itä-Suomen yliopiston psykologian professori Marianna Virtaselta.
Virtasen johtama psykologiatiimi sai EU:lta rahoituksen valmistellakseen aineiston, jossa kootaan hyviä käytäntöjä mielenterveyden tukemiseksi työpaikoilla.
– Suositukset ilmestyivät parisen viikkoa sitten Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sivuille. Mielenterveyssuosituksia ei ole aiemmin ollut, vaan EU:ssa suurempi painopiste on ollut fyysisissä sairauksissa ja niistä johtuvien työkykyongelmien ehkäisyssä.
Miksi suosituksia juuri nyt tarvitaan?
– Mielenterveyden ongelmien lisääntyminen lienee aika laaja ilmiö, ei pelkästään Suomessa, vaan joka puolella Euroopassa ja ylipäätään korkean tulotason maissa.
– On huomattu, että fyysisten sairauksien ohi ovat kiilanneet tavalliset mielenterveyden ongelmat, esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuus. Sairauspoissaolot näiden takia lisääntyvät vuosi vuodelta. Nyt jo lähes sadallatuhannella suomalaisella on vuosittain mielenterveysongelmista johtuva sairauspoissaolo.
Tämä on haitta sekä ihmisten hyvinvoinnille että mahdollisuudelle jatkaa nykyistä pidempään töissä.
Puhutaanko kaikissa EU-maissa avoimesti mielenterveyden ongelmista?
– Tilastoja mielenterveydellisistä sairauspoissaoloista lienee kattavimmin Pohjoismaissa. Monissa maissa kansallisia sairauspoissaolorekistereitä ei ole, mutta ongelmaa on pyritty selvittämään muilla tavoin.
– Joissakin Euroopan maissa ollaan ikään kuin lapsenkengissä vielä mitä mielenterveysongelmiin tulee. Niistä vaietaan stigman, häpeän takia. Siksikin asia on nostettu EU:ssa esille, arvelee psykologian professori.
Millaisia uudet suositukset ovat?
– Työpaikan johdossa pitäisi olla tietoisuus mielenterveyden asioista. Suositus on, että organisaatiossa olisi ohjelma tai toimintamalli, jonka laatimisessa ovat olleet mukana kaikki osapuolet työntekijöiden mielenterveyden vaalimiseksi. Tällaiset mallit ovat jo käytössä monessa suuremmassa organisaatiossa.
– Tärkeä rooli on työterveyshuollolla tai ylipäätään terveydenhuollolla, väliportaan esihenkilöillä, johtajilla, jotka työskentelevät ihmisten kanssa sekä työsuojelulla ja työntekijöillä itsellään, luettelee Virtanen.
Ongelmien ennaltaehkäisy ja työntekijän tukeminen ovat ydinasiat.
Suomessa työturvallisuuslaki määrää seuraamaan työntekijän psykososiaalisia olosuhteita. Myös työterveyshuolto on lakisääteinen, ja minimissäänkin se tarkoittaa paitsi sairauksien ennaltaehkäisyä, myös tukea työkykyyn ja työhönpaluuseen sairausloman jälkeen.
Seurataanko psykososiaalisia olosuhteita todella?
– Kyllä, niitä seurataan erilaisin kyselyin työolosuhteista, kuormituksesta ja stressistä. On hyvä muistaa, että kyselyt eivät varsinaisesti kohdistu yksilöihin; niitä ei katsota yksilötasolla vaan työpaikan tai tiimin tasolla.
Yksittäinen työntekijä voi kuitenkin pyytää erityisselvitystä, joka tehdään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Uudessa EU-suosituksessa kehotetaan luomaan toimintamalli myös tilanteeseen, jossa ihminen on jo jäänyt sairauslomalle vaikkapa masennuksen takia.
– Työnkuvaan pitäisi pystyä tekemään muutoksia, varsinkin, jos masennuksen taustalla on työkuormitus. Usein tilapäiset muutokset työtehtäviin tai Suomessa osasairauspäivärahan käyttö riittävät.
Esihenkilö on sosiaalinen tuki
Itä-Suomen yliopiston työryhmä löysi kirjallisuudesta huiman määrän variaatioita siitä, mitä kaikkea työtehtäville voidaan tehdä.
– Esimerkiksi, jos ihminen on asiakaspalvelutehtävissä eikä jaksakaan kohdata ihmisiä, niin hänet voidaan siirtää tilapäisesti toisiin töihin. Jos työntekijä ei jaksa ollenkaan olla ihmisten kanssa, voi etätyö kotona olla yksi mahdollisuus.
Usein tilaratkaisutkin auttavat: masennuksesta toipuisi paremmin, jos saisi käyttöönsä oman huoneen edes alkuun. Sosiaalinen tuki taas on esimerkiksi sitä, että tapaa esihenkilöä säännöllisesti.
Esihenkilö ja työntekijä voivat vaikka laatia aikataulun, jolla saadaan työpäivä sujumaan, sanoo Marianna Virtanen.
Virtanen myöntää, että nämä keinot vaativat paljon sekä esihenkilöltä että työyhteisöltä, mutta viesti on se, että jokainen saa tarvitessaan saman huolehtivan kohtelun.
Ajatus on, että hankalimmissakin mielenterveyden häiriöissä, kuten paniikkihäiriössä ja sosiaalisten tilanteiden pelossa, työ turvallisessa ympäristössä auttaisi ihmistä sopeutumaan ja pois kohtauksista ja peloista.
Työnmuokkausehdotukset jäävät EU:n tasolla suosituksiin. Työsuojelussa ja työkyvyn tuessa maiden väliset ja maiden sisäiset tasoerot ovat suuret, sanoo Virtanen.
Entä jos suosituksiin johtanutta raporttia olisivat olleet tekemässä myös vaikkapa espanjalaiset tutkijat, olisiko esille tullut kiinnostavia konflikteja?
– Olisi voinut tulla esille kiinnostavia näkemyksiä, pohtii Virtanen ja naurahtaa, että EU:n työterveys- ja työturvallisuusvirasto sijaitsee Bilbaossa, Espanjassa.
Virtanen kertoo vielä, että projektin brittikoordinaattorin mukaan Espanjassa on vallalla on-off-malli, mikä tarkoittaa sitä, että joko sairastetaan tai ollaan töissä. Esimerkiksi minkäänlaista osasairauspäivärahaa ei vielä ole olemassa.
Etelä-Eurooppakin saa kuitenkin suosituksista osviittaa, ja pikkuhiljaa sikäläisetkin esihenkilöt arvatenkin alkavat kysellä työntekijöiltä, miten nämä voivat.
Masennukseen voi sairastua nuorena, työikäisenä tai vanhana. Ulospääsystä valoon puhutaan Yle Areenassa näkyvässä kesäkuisessa Studio 65 -ohjelmassa.
