Toivottavasti ydinaseita ei tarvitse käyttää, presidentti Vladimir Putin sanoi Venäjän valtiontelevision ohjelmassa toukokuun alussa, kun puheena oli Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Hyökättyään Ukrainaan helmikuussa 2022 Venäjä on useasti kalistellut ydinaseitaan ja uhkaillut epäsuorasti.
Yhdysvallat on päivittänyt omaa aseistustaan.
Eurooppaa puhuttaa ja huolettaa kuitenkin eniten se, mitä presidentti Donald Trump aikoo tehdä Eurooppaan sijoitettujen ydinaseidensa kanssa.
Yhdysvallat miettii parhaillaan omia strategisia valintojaan turvallisuuspolitiikassa.
Tutkijat ovat esittäneet Yhdysvaltojen tulevasta politiikasta monenlaisia arvioita.
Suomen kannalta villein ajatus tuli viime kesänä Heritage Foundationista, jonka tutkija esitti nykyistä tehokkaampaa ydinasearsenaalia ja neuvotteluiden aloittamista Korean, Puolan ja Suomen kanssa ydinasevarastojen rakentamisesta.
Suomalaiset tutkijat ja virkamieslähteet eivät pidä tutkimusraportin ajatusta varteenotettavana.
Toisaalta Heritage Foundation on säätiö, joka laati Project 2025:n. Project 2025 on visiopaperi, jota Trumpin hallinto näyttää nyt toteuttavan.
Yhdysvaltain ydinaseet ovat Naton vahvin ase. Niiden on tarkoitus luoda luoda pelote, jotta vihollinen ei hyökkäisi Nato-maihin.
Yhteiset arvot ja yhteinen vihollinen – onko niitä enää?
Yhdysvallat sijoitti aseitaan Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen 1950–60-luvuilla, jolloin Eurooppaa ja Yhdysvaltoja uhkasi Neuvostoliitto.
Nykyisin aseita on sijoitettuna Saksaan, Belgiaan, Hollantiin, Italiaan ja Turkkiin.
Enää ei ole itsestään selvää, että Euroopalla ja Yhdysvalloilla on yhteiset arvot ja yhteinen vihollinen, arvioivat suomalaiset ydinasepolitiikkaa erikoistuneet tutkijat Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta ja Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista.
– Oli ilmiselvää, että jenkit halusivat pysäyttää Neuvostoliiton Euroopassa. Tänä päivänä yhteys Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuuden välillä ei ole niin selvä, Lavikainen sanoo.
Juntunen arvioi, että jos ideologisesti koherentein ryhmä Trumpin takana, varapresidentti J. D. Vancen väki, saa vallan, yhteistyö Euroopan kanssa voisi olla uhattuna.
– Ovatko he valmiita puolustamaan näitä tiettyjen eurooppalaisten intressiryhmien arvoja, ja mistä yhteinen nimittäjä löytyy, Juntunen kysyy.
Vance on hyökännyt eurooppalaisten toimintatapaa ja arvoja vastaan esimerkiksi puheessaan Münchenin turvallisuuskonferenssissa.
Venäjä ei uhkaa Yhdysvaltoja kouriintuntuvalla tavalla, mutta Kiina pystyy haastamaan Yhdysvaltojen johtavan aseman maailmassa.
Vaikka yhteisiä arvoja tai moraalista yhteistä nimittäjää ei olisi, turvallisuutta tuottava liitto voisi toimia vain voimapoliittisten intressien mukaan, Tapio Juntunen arvioi. Tällaisia kumppaneita Yhdysvalloille voisivat olla esimerkiksi Etelä-Korea ja Japani.
Saksa herätti keskustelun eurooppalaisista aseista
Kylmän sodan aikaisesta vastakkainasettelusta on siirrytty kompleksisempaan tilanteeseen.
Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi omia ydinaseita on Ranskalla ja Britannialla, Kiinalla, Intialla ja Pakistanilla – joiden välillä on parhaillaan konflikti – sekä Pohjois-Korealla ja Israelilla, kaikkiaan yhdeksällä valtiolla. Ydinaseiden valvontaan liittyvät sopimukset ovat murentuneet.
Euroopassa keskustelun herättelijänä on ollut Saksan tuore liittokansleri Friedrich Merz. Hän kysyi vaalivoittonsa jälkeen, pitäisikö nyt kääntyä Ranskan ja Britannian puoleen saadakseen ydinturvaa.
Puhe ydinaseista on Saksalle epätavallista, sillä aseet ovat olleet tabu. Saksa on muutenkin keskellä isoa muutosta, kun se suunnittelee vahvistavansa puolustustaan.
Huolta on myös Ranskassa, jolla on omia ydinaseita.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on sanonut, että Euroopan on oltava valmis siihen, että Yhdysvallat ei pysykään sen rinnalla. Macron on väläyttänyt Ranskan ydinasepelotteen laajentamista muihin eurooppalaisiin maihin.
Ei kuitenkaan ole selvää, onko Ranskan ydinaseita lopultakaan tarkoitettu muiden kuin Ranskan suojaksi.
Epävarmuutta on myös Britanniassa, jolla niin ikään on omia ydinaseita. Siellä tutkijat ovat pohtineet, miten maan ydinasepelote voisi olla nykyistä riippumattomampi Yhdysvalloista. Aseet esimerkiksi huolletaan aika ajoin Yhdysvalloissa.
Toistaiseksi Britannian vastaus on ollut yrittää pitää Yhdysvallat sitoutuneena Natoon. Mutta seuraava järkevä liike olisi kehittää Yhdysvaltain ydinaseita korvaavat kyvyt Euroopassa, Chatham Housen tutkijat esittävät tuoreessa kirjoituksessaan. Tosin se tulee olemaan poliittisesti vaikeaa.
Ranska ja Britannia ovat ne, jotka voisivat halutessaan kehittää Euroopalle omaa ydinpelotetta.
Tällä hetkellä Ranskan ja Britannian omistamien ydinaseiden määrä on paljon pienempi kuin Yhdysvaltojen tai Venäjän.
Ketä Yhdysvallat suojelee?
Yhdysvallat suojelee asevoimillaan itselleen tärkeitä kohteita.
Yksi linkki Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä ovat Eurooppaan sijoitetut amerikkalaiset joukot.
Yhdysvallat voi hankkia strategisia syitä käyttää ydinaseitaan. Kuvitteellinen esimerkki: Vaikka esimerkiksi Etelä-Karjala ei olisi sinällään Yhdysvalloille arvokas maa-alue, siitä tulisi strategisesti tärkeä, jos sinne olisi sijoitettu amerikkalaisia sotilaita.
Kylmän sodan aikana Yhdysvaltojen sotilaat Länsi-Saksassa saivat lisää uskottavuutta, kun joukkoja suojeli ydinasepelote. Samalla Saksan maaperällä olevat joukot tekivät uskottavaksi sen, että ydinaseilla tarvittaessa suojellaan Saksaa.
– Ydinaseet, jotka vain törröttävät pelloilla ilman, että on muuta sotilaallista voimaa ja yhteiskunnallista tukea taustalla jäävät aika epäuskottavaksi, tutkija Tapio Juntunen sanoo.
Jos Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta, se voi johtaa myös ydinpelotteen uudelleen arvioimiseen.
Toistaiseksi Yhdysvallat ei ole tehnyt ratkaisuja joukkojen vetämisestä eikä ydinpelotteen muuttamisesta. Eikä Eurooppa todennäköisesti liikahda asiassa, jos ei ole pakko.
– Euroopassa ei ruveta kehittämään mitään ydinaseohjelmia niin kauan kuin Yhdysvallat on sitoutunut ja ne aseet on sijoitettu tänne, sanoo Lavikainen.
Liikahduksia voi tapahtua, uskovat suomalaistutkijat
Ylen tietojen mukaan myös suomalaiset poliitikot ja virkamiehet ovat olleet mukana pöydissä, joissa puhutaan ydinpelotteen mahdollisista muutoksista. Keskustelut ovat olleet pienissä ryhmissä käytyä epämuodollista pohdintaa.
Lyhyellä aikavälillä muutoksia ei ole tapahtumassa, Ylelle arvioidaan.
Virallisia keskusteluita ydinaseista ei toistaiseksi ole käyty Euroopassa tai Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat ei myöskään ole ilmaissut, että se aikoisi tehdä muutoksia.
Tutkijoiden näkemykset menevät ristiin. Vaikka retoriikka muuttuisi, ydinpelote säilyy todennäköisesti koskemattomana, CSIS:n raportissa arvioidaan.
Suomalaiset tutkijat taas ennakoivat, että liikahduksia voi tapahtua, mahdollisesti jo tämän vuoden aikana.
Yhdysvallat on vaatinut Nato-maita maksamaan enemmän omasta puolustuksestaan. Trump on väläytellyt jättävänsä oman onnensa nojaan ne maat, jotka eivät satsaa riittävästi puolustukseensa. Tällöin ydinpelotekaan ei kenties koskisi näitä maita.
Trumpin hallinnossa puolustustakin voi ajatella suojelurahan kautta, Jyri Lavikainen sanoo.
Lavikaisen mielestä mahdollinen vaihtoehto Euroopalle olisi, että Ranska ja Britannia hankkisivat muutaman sata ydinasetta lisää.
