Suomen tärkeimpänä tavoitteena maahanmuuttoon liittyen on saada tukea välineellistetyn maahanmuuton estämiselle.
Suomi hyväksyi heinäkuussa käännytyslain, jollaisia EU:ssa kutsutaan pushback-laeiksi. Laki vaati perustuslain säätämisen järjestyksen ja herätti paljon ristiriitaisia tunteita.
Poikkeuslain perusteella maahan pyrkivien henkilöiden ei anneta esimerkiksi jättää turvapaikkahakemuksia, vaan heidät käännytetään suoraan pois rajalta.
Taustalla on Suomen huoli siitä, että Venäjä kuskaisi rajalle turvapaikanhakijoita sankoin joukoin eli käyttäisi siirtolaisia hybridivaikuttamiseen. Toinen pelko on, että Venäjä ujuttaisi Suomeen ihmisiä urkkimaan tai tekemään vahinkoa.
Toistaiseksi rajan yli pyrkijöiden määrä on ollut hallinnassa.
Poikkeuslakia ei ole siksi ole sovellettu käytännössä. Lain käyttöönotto vaatii erillisen päätöksen.
Puolassa seurataan Suomen esimerkkiä
Vaikka laki on Suomessa voimassa, Suomi haluaa asiaan EU-tason ratkaisun.
Suomen ratkaisua haluaa nyt seurailla ainakin Puola.
Puolan pääministeri Donald Tusk haluaa kieltää väliaikaisesti oikeuden turvapaikan hakemiseen Valko-Venäjältä tulevilta siirtolaisilta.
Tusk vetoaa Suomen malliin perustellessaan päätöstään.
Puola ei ole saanut ratkaisua Valko-Venäjältä tulevaan siirtolaisvirtaan. Maahan on pyrkinyt elokuussa 2021 alkaneen, Valko-Venäjän masinoiman ihmisvirran aikana laittomasti 100 000 tulijaa. Ihmisistä on tullut hybridisodan pelinappuloita.
Rajalle on myös kuollut kymmeniä ihmisiä. Valko-Venäjä ei välttämättä ole ottanut Puolan käännyttämiä siirtolaisia takaisin, vaan he ovat jääneet jumiin raja-alueen metsiin.
Tuskin mukaan Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät turvapaikkajärjestelmää hyväksi.
Suomen käännytyslain hyväksyttävyys on parhaillaan EU-komission tarkasteltavana.
Sekä Suomi että Puola kohtaavat myös ihmisoikeusjärjestöjen ja juristien vastusta. Turvapaikan hakemisen kieltäminen rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Oikeus turvapaikkaan taataan muun muassa YK:n ihmisoikeusien julistuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa.
EU:lle palautuskeskuksia?
Italian pääministeri Georgia Meloni puolestaan kehuu Albanian mallia.
Italia siirtää Välimeren yli pyrkineitä turvapaikanhakijoita kahteen Albaniaan perustettuun vastaanottokeskukseen odottamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Ensimmäiset 16 turvapaikanhakijaa on juuri siirretty Albaniaan.
Albanian keskuksiin siirretään miehiä, naiset ja lapset saavat jäädä Italiaan.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lähetti maanantaina EU-johtajille kirjeen, jossa hän kertoi tukevansa EU:n ulkopuolelle perustettavia keskuksia unionimaista kotimaihinsa palautettaville ihmisille. Kolmansiin maihin tulisi siis karkotuskeskuksia. Komissio ryhtyy selvittämään asiaa.
Suomen hallituskin haluaa edistää turvapaikanhakijoiden sijoittamista EU:n ulkopuolelle. Tämä sisältyy hallituksen seuraavalle komissiolle esittämiin toiveisiin.
Suomessakin puhuttiin EU-vaalien alla paljon Ruanda-mallista, jossa Britannia oli lähettämässä turvapaikanhakijoita Ruandaan. Britannian uusi pääministeri Keir Starmer kuitenkin perui suunnitelman ja malli on muutenkin vastatuulessa.
Albanian malli on reilumpi, koska siinä myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut hakija pääsee Italiaan. Ruanda-mallissa siirtolaiset olisivat jääneet Ruandaan.
Palautuskeskuksissa on ongelmansa
Raja voi tulla vastaan siinä, mistä löytyy vastaanottavia maita. Albania on sanonut, ettei tee Italian lisäksi muita sopimuksia. Esillä on ollut muun muassa Serbia.
Suomesta mahdolliset maat ovat niin kaukana, että siirtolaisten lennättäminen tulisi kalliiksi.
Kalliita sopimukset ovat muutenkin, jotta maat suostuvat tulijoiden vastaanottamiseen.
EU:lla on vastaavia turvapaikkasopimuksia Turkin, Tunisian ja Egyptin kanssa. Esimerkiksi Tunisialle EU lupasi miljardi euroa. Turkille on maksettu useita miljardeja euroja erilaisiin hankkeisiin.
Ihmisoikeusjärjestöt moittivat turvapaikkakeskusten siirtämistä muualle. Turvapaikanhakijoiden olojen valvominen matkojen päästä on vaikeaa.
Von der Leyen on jo aikaisemmin kehunut Italian ja Albanian sopimusta. Kirjeessä hän sanoo, että muu Eurooppa voi oppia Italian ja Albanian kokemuksista.
Von der Leyenin mukaan EU:n on syytä nimetä turvallisia kolmansia maita palautusten järjestämiseen.
Hankkeiden taustalla on se, että asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kiristyneet EU-maissa. Monissa maissa maahanmuuttovastaiset laitaoikeistopuolueet ovat nostaneet kannatustaan.
Turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt EU:ssa viime vuoden tasolla, vaikka laiton maahanmuutto on Euroopan rajoja valvonvan Frontexin mukaan vähentynyt selvästi.
