Työnantajat hankkivat Filippiineiltä kokkeja keittiöihin, joita suomalaiset työntekijät karttavat.
Ravintola-alalla tarvitaan tulevaisuudessa lisää työvoimaa ulkomailta. Pulaa on muun muassa kokeista. Tämän ovat huomanneet myös kansainvälisiä rekrytointeja tekevät yritykset.
Filippiiniläinen Vincent Lagco työskenteli eri puolilla maailmaa laivakeittiöissä, mutta halusi työtä kuivalta maalta. Vaihtoehtoja tutkiessa netissä tuli vastaan Suomi, jota sanottiin maailman onnellisimmaksi maaksi.
Työ Suomessa on vähemmän raskasta kuin laivoilla, ja olosuhteet ovat hänestä paremmat kuin kotimaassa.
– Elämänlaatu on täällä parempaa ja palkkataso hyvä Filippiineihin verrattuna, Lagco kertoo.
Työperäinen maahanmuutto on viime vuonna hidastunut talouden taantuman vuoksi, mutta Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n mukaan tarve kasvaa, kun talous lähtee nousuun. Lisäksi alalta eläköityy paljon väkeä.
Filippiineiltä suomalaiseen suurtalouskeittiöön
Filippiiniläisten hoitajien rekrytoinnista tunnettu Henkilöstöpalvelu Silkkitie ryhtyi nelisen vuotta sitten pestaamaan Filippiineiltä kokkeja. Ravintoloiden lisäksi kysyntää löytyi suurtalouskeittiöistä.
Attendon tytäryhtiöllä Virekolla työskentelee neljä filippiiniläistä kokkia hyvinvointialueen palvelukeskuksen keittiössä Lahdessa. Rekrytointeja tekevän keittiöpäällikkö Outi Kivisen mukaan suomalaistakin työvoimaa löytyy, mutta täydennystä tarvitaan.
– Varsinkin vastavalmistuneet kokit eivät koe suurtalouskeittiöitä niin hohdokkaina kuin ravintolamaailmaa. Siksi on ollut tarpeen hakea työvoimaa myös laajemmalti, Kivinen toteaa.
Filippiineiltä Lahteen tullut Fernand Buenviaje kertoo videolla muun muassa, mikä on ollut kaikkein vaikeinta keittiötyössä Suomessa.
Barona on välittänyt kokkeja filippiineiltä Suomeen jo 15 vuotta. Yhtiön kautta heitä on tullut jo noin 800 työskentelemään monenlaisissa keittiöissä aina à la carte -ravintoloista liikenneasemiin.
Baronalla suurtalouskeittiöihin pestattavat ovat monipalvelutyöntekijöitä. Yhtiö odottaa, että tämänkaltaisia työntekijöitä tarvitaan lähivuosina lisää.
Henkilöstöpalveluyritysten kautta Filippiineiltä välitetyt kokit eivät tule työnantajalle halvemmaksi kuin kotimainen työvoima. Filippiiniläiset muun muassa työskentelevät samoilla työehdoilla kuin suomalaiset kollegansa.
Houkuttelevuutta torjunnan sijaan
Suomen hallitus on tiukentanut joiltain osin maahanmuuttopolitiikkaa. Esimerkiksi perheenyhdistäminen on vaikeutunut pienituloisilla. Tänä keväänä eduskunta hyväksyy tai hylkää lakimuutoksen, joka sisältää muun muassa niin kutsutun kolmen kuukauden säännön.
Pääsääntö tulee olemaan, että jos alle kaksi vuotta Suomessa työskennellyt ulkomaalainen jää työttömäksi, hänen on saatava uusi paikka kolmessa kuukaudessa tai poistuttava maasta.
Henkilöstöpalvelu Silkkitien asiakkuusjohtaja Jari Leinonen muistuttaa, että Suomella on toistaiseksi hyvä maine ulkomaisten työnhakijoiden silmissä.
– Sitä kannattaa vaalia. Ei ole itsestään selvää, että tilanne pysyy tällaisena, kun sääntöjä kiristetään, hän sanoo.
Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela huomauttaa, että ilman työtä jääneellä ammattilaisella on valittavanaan monta muutakin länsimaata, jos oleskelua Suomessa ei enää sallita.
– Eivät työperäiset maahamuuttajat tule Suomeen sosiaaliturvan perässä, hän sanoo.
