Tänä kesänä vieraslajien torjuntaan varatut rahat ovat kuluneet aiempia vuosia nopeammin. Ahkerimmat ovat tienanneet vieraslajien torjunnalla jopa nelinumeroisia summia.
Kun lupiineille antaa kyytiä, voi monissa suomalaiskunnissa tienata samalla myös mukavasti rahaa.
Kerroimme kesäkuussa, kuinka esimerkiksi Kainuussa haitallisen vieraslajin torjumiseen käytetyn Crowdsorsa-pelin avautuessa nopein pelaaja tienasi vartissa 230 euroa. Myös Pohjanmaalla kaksikko teki pelin avulla satojen eurojen tilin.
Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. Selvitimme asiantuntijoilta vastaukset niistä yleisimpiin.
1. Riittääkö lupiinin niittäminen oikeasti niiden torjuntaan?
Niittäminen ei tapa lupiinia, mutta sen avulla voidaan estää kasvin siementuotantoa ja lupiinin leviämistä edelleen, toteaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Leena Hamberg. Säännöllinen niittäminen myös heikentää kasvin elinvoimaa.
Niittäminen pitää tehdä ennen siementen kypsymistä, ja työtä tulee jatkaa myös tulevina vuosina. Lupiinin torjuminen vaatii siis sitkeyttä.
Pienet lupiiniesiintymät Hamberg suosittelee kaivamaan pois juurineen. Ylöskaivettu kasvi pitää hävittää sekajätteenä, ei kompostissa, jotta kasvi ei pääse leviämään luonnossa uusiin paikkoihin.
Lupiini leviää tehokkaasti siemenillään. Lupiiniesiintymien yhteydessä maassa on runsas siemenpankki, joten lupiinista ei pääse eroon kertaheitolla, vaikka kukkivat kasvit kaivaisi pois juurineen. Kaivaminen voi nostaa maaperän siemenpankista myös uusia siemeniä pintaan.
Luonnonvarakeskus tutkii myös uusia tapoja komealupiinin torjumiseksi: Se kokeilee lupiinin tuhoamista lähes sata-asteisella vedellä. Lisäksi lupiinin torjunnassa testataan selluteollisuuden sivuvirroista tulevaa luonnossa hajoavaa katetta.
2. Pitääkö pelistä saadut tulot ilmoittaa verottajalle?
Pitää. Verohallinnon johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho toteaa, että palkkiot ovat verotuksessa veronalaista työkorvausta.
Hän kertoo, että palkkion maksajan pitää ilmoittaa tieto työkorvauksesta tulorekisteriin. Sen jälkeen jokaisella on velvollisuus tarkistaa oma esitäytetty veroilmoituksensa. Jos siitä puuttuu tuloja, ne täytyy ilmoittaa verottajalle itse.
Lupiinien niittäminen ei siis ole verrattavissa luonnonmarjojen poimintaan, josta ei tarvitse maksaa veroja.
Selkäinaho kuitenkin toteaa, että verotuksessa voi vaatia vähennettäväksi kyseiseen tuloon kohdistuvat menot, esimerkiksi matkakulut ja mahdollisten työvälineiden hankintakustannukset.
Selkäinaho arvioi, että valtaosa esimerkiksi vieraslajien torjujista tietää, että kyse on veronalaisesta tulosta, eikä asia tule heille yllätyksenä.
3. Voiko pelistä saatu tulo vaikuttaa etuuksiin, esimerkiksi Kelan maksamaan toimeentulotukeen?
Kyllä voi. Lähtökohtaisesti kaikki käytettävissä olevat tulot huomioidaan, toteaa Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen sähköpostivastauksessaan. Esimerkiksi vieraslajien hävittämisestä saadut tulot huomioidaan tulona perustoimeentulotuessa.
Tulot voivat vaikuttaa myös työttömyysetuuksiin. Jos pelaaminen tapahtuu ansaintatarkoituksessa, se voidaan katsoa yritystoiminnaksi, josta saatu tulo sovitellaan yhteen työttömyysetuuden kanssa. Jos ansaintatarkoitusta ei ole, tulo vaikuttaa työmarkkinatuen tarveharkinnassa, ellei se ole satunnaista. Peruspäivärahassa ei ole tarveharkintaa.
Yleisen asumistuen osalta Kelalta kerrotaan, että vieraslajien hävittämisestä saadut tulot otetaan huomioon asumistuessa, jos ne ovat jatkuvia tai vuosittain toistuvia.
4. Onko pelissä vielä jaettavaa rahaa jäljellä?
Tämän kesän budjetista on jäljellä noin kolmasosa, arvioi Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju. Yhtiön luoma peli on tänä vuonna käytössä vieraslajien torjunnassa kolmatta kesää.
Jäljellä oleva rahamäärä kuitenkin vaihtelee kuntakohtaisesti pelaajien aktiivisuuden mukaan.
Mukana on lukuisia suomalaiskuntia, jotka käyttävät pelialustaa vieraslajien torjumiseen. Kunnat määrittävät peliin myönnettävän budjettinsa itse.
Jaettava raha on kulunut tänä kesänä selkeästi nopeammin aiempiin kesiin verrattuna, Paju kertoo.
5. Voinko käydä niittämässä alueita eri puolilla maata, vaikkapa kesälomareissulla?
Kyllä voit. Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Pajun mukaan isoimmat tilit ovat tehneet juuri he, jotka tekevät vieraslajien torjuntaa useamman kunnan alueella.
Lupiinin lisäksi voi tienata myös jättipalsamin, kurtturuusun ja kanadanpiiskun torjumisella.
6. Mitkä ovat olleet suurimmat summat, joita on tienattu?
Crowdsorsan Toni Paju kertoo, että heille on tullut äskettäin 1 400 euron maksupyyntö ahkeralta vieraslajien torjujalta.
Yleisimmin kuitenkin maksetaan palkkioita, joiden suuruus vaihtelee 5–50 euron välillä.
Katso videolta, miten kajaanilainen Henri Meriläinen kertoi syksyllä 2024 tehneensä vieraslajien torjunnalla kahden kesän aikana yli 5 000 euron tilin:
