Oikeuskansleri pitää välttämättömänä, että esitys arvioidaan perustuslakivaliokunnassa. Samaa haluaa tasa-arvovaltuutettu, joka tyrmää esityksen täysin perustuslain ja tasa-arvolain tavoitteiden vastaisena.
Työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä on syvä erimielisyys hallituksen valmisteleman vientivetoisen palkkamallin viemisestä lakiin.
Lausuntoaika lakiesitykseen on päättymässä tänään tiistaina. Lausuntopalveluun oli tiistai-iltapäivänä mennessä saapunut yhteensä vähän yli 50 lausuntoa.
Lakiehdotus saa kannatusta ainoastaan työnantajajärjestöiltä. Työntekijäjärjestöt ja ammattiliitot vastustavat lakiehdotusta jyrkästi.
Myös oikeuskansleri kritisoi esitystä lausunnossaan ja epäilee, että esitys on ongelmallinen Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden näkökulmasta.
Vientivetoisen palkkamallin vuoksi lakkoiltiin
Hallitus on valmistellut lakia, jossa yleinen palkankorotusten taso sidottaisiin vientialojen sopimiin korotuksiin. Lakikirjaus on poikkeuksellinen, ja työntekijäliitot ovat vastustaneet sitä jyrkästi ja se oli yksi syy talven ja kevään lakkoihin.
Vientimalli tarkoittaa, että valtakunnansovittelija ei voi ehdottaa muille aloille palkankorotuksia, jotka ylittävät vientialojen korotukset.
Työnantajajärjestöt kannattavat
Työnantajapuoli kannattaa lakiehdotusta laajasti. Lisäksi osa työnantajajärjestöistä haluaisi vielä lakiehdotusta tiukemman mallin. Esimerkiksi Metsäteollisuuden mielestä sovittelussa palkantarkastusten yleinen linja pitäisi voida myös alittaa.
Lausunnoista selviää, että työnantajien ja vientialan liittojen mielestä yksityisen sektorin tuottamilla verotuloilla rahoitetaan Suomen hyvinvointia ja julkista sektoria. Työnantajia kuohuttaakin kunta-alan palkkaratkaisu vuodelta 2022, mikä toi naisvaltaisille aloille muita isommat korotukset useiksi vuosiksi.
Työntekijäpuoli ja tasa-arvovaltuutettu tyrmäävät lakiehdotuksen
Akava ja monet muut työntekijäjärjestöt ovat lausuneet, että esitys heikentäisi palkansaajien neuvotteluasemaa ja vaikeuttaisi sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamista.
– Tämä on vastoin tasa-arvolain tavoitteita, mikä esityksessä jätetään huomiotta. Lisäksi kansainvälisten sopimusten, kuten ILO-periaatteiden, mukaisesti osapuolten neuvotteluautonomiaa ei tulisi rajoittaa, mikä on vaarassa esityksen myötä, kirjoittaa työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Myös tasa-arvovaltuutettu tyrmää lakiehdotuksen täysin. Lausunnossa hallituksen esitystä pidetään perustuslain ja tasa-arvolain tavoitteiden vastaisena.
– Ehdotettu sääntely ei ainoastaan betonoisi nykyisiä sukupuolten välisiä palkkaeroja, vaan myös kasvattaisi niitä entisestään, kirjoittaa ylitarkastaja Suvi Vilches Tasa-arvovaltuutetun toimistosta.
Oikeuskansleri näkee esityksessä perustuslaillisia ongelmia, jotka pitää tarkistaa
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti näkee esityksessä mahdollisia ongelmia tai jännitteitä Suomen perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten sekä Euroopan unionin sääntelyn kanssa.
Oikeuskansleri pitääkin välttämättömänä, että esitys arvioidaan perustuslakivaliokunnassa.
Oikeuskanslerin mielestä esitys on myös uusi linjanveto, jossa lakisääteisesti puututtaisiin työehtosopimusten vapauteen ja se avaa tulevaisuudessa ennalta arvaamattomia vaikutuksia. Se voi Pöystin mukaan vaarantaa sopimustoimintaan perustuvan työmarkkinajärjestelmän toimivuutta.
Kuntatyönantajat asettuvat palkansaajien puolelle
Lausunnon antaneista työnantajista ainoastaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT asettuu palkansaajien puolelle.
KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiisken mukaan hallituksen perustelu ns. Ruotsin mallilla ei ole osuva, koska Ruotsin työmarkkinamallia ei ole luotu lakivalmistelu edellä, kuten Suomessa nyt ollaan tekemässä.
Lisäksi hän kritisoi, että esitystä ei ole laadittu siten, että se olisi työmarkkinaosapuolten yhteisesti hyväksymä, eikä esitystä valmistellut työryhmä ole kuullut KT:n esittämää asiantuntijaa tai muitakaan asiantuntijoita riittävästi.
Myös ammattiliitoista kritisoidaan, että lainvalmistelutyö on ollut puutteellista ja asiantuntijakuulemisia rajoitettiin perustelematta päätöksiä tarkemmin. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on aiemmin kritisoinut hallituksen kehnoa lainvalmistelua.
Ammattiliitoissa myös lakiesityksen ajankohtaa pidetään ongelmallisena, kun työehtosopimuksista neuvotellaan syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Liitot ennakoivatkin lakimuutoksen aiheuttavan epävakautta ja epäselviä tilanteita työmarkkinoilla ja häiritsevän tulevia neuvotteluita.
