Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus povaa 20 miljoonan euron leikkauksia kirkolle.
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksen mukaan evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoituksesta leikataan 20 miljoonaa euroa.
Tämä ei kirkolle käy.
– Lyhyesti voi jo nyt todeta, että kirkko vastustaa leikkausta, kommentoi kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Ylelle sähköpostitse.
Kirkon saama valtionrahoitus menee seurakuntien lakisääteisiin tehtäviin. Suurimman menoerän aiheuttaa hautaustoimi.
– Väestöennusteiden pohjalta voi sanoa, että hautaustoimen kustannukset tulevat edelleen kasvamaan, Pihjala sanoo.
Pihlajan mukaan leikkausten toteutuminen merkitsisi keskimäärin noin 400 euron hautausmaksun korotusta hautausta kohden, jos lisäkustannus viedään suoraan hautaustoimesta perittäviin maksuihin.
– Summaa voidaan pitää merkittävänä ja suorana vaikutuksena ihmisten arkeen.
Hautajaisten järjestäminen kokonaisuudessaan maksaa tyypillisesti useita tuhansia euroja.
Kirkko saa aiempaa enemmän
Vaikka budjettiehdotus leikkaa ison siivun rahoituksesta, kirkko jää silti plussalle.
Kevään kehysriihen päätösten myötä kirkon talouden arvioidaan vahvistuvan 47 miljoonaa euroa, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kommentoi Ylelle.
Kirkko siis nettoaa hallituksen päätöksistä 27 miljoonaa.
Kirkon mukaan asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Kehysriihen päätösten myötä kasvava kirkollisveron tuotto käytetään kirkkolain mukaisesti seurakuntien ja kirkon tehtävien rahoittamiseen. Valtionrahoitus on puolestaan tarkoitettu lailla säädettyjen, yhteiskunnallisten tehtävien eli hautaustoimen, väestökirjanpidon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpidon kustannuksiin.
Pihlajan mukaan valtiovarainministeriö sekoittaa ehdotuksellaan tulonlähteet toisiinsa.
– Nykyiselläkään rahoitus ei kata seurakuntien lakisääteisten tehtävien koko kustannusta.
KD:n Östman: En voisi kuvitella, että näkyy kirkon toiminnassa
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kertoo Ylelle, että kirkkoon osuva leikkaus on suuruudeltaan ymmärrettävä.
Myös kirkon on Östmanin mukaan osallistuttava säästöihin, sillä hallitus on tehnyt sopeutustoimia yhdeksän miljardin edestä.
– Uskon, että kirkonkin puolella riittää ymmärrystä tähän tilanteeseen.
Östman myös muistuttaa, että kirkko saa enemmän rahaa kuin viime vuonna.
– En voisi kuvitella, että tämä leikkaus näkyy kirkon toiminnassa.
