Veron terveysvaikutuksia pidetään vähäisinä ja täysksylitoli halutaan rajata sen ulkopuolelle.
Hallituksen esitys makeis- ja suklaaveron korotuksesta saa kovaa kritiikkiä lausuntokierroksella.
Useimmissa lausunnoissa vastustetaan hallituksen esitystä nostaa makeisten ja suklaan nykyinen 14 prosentin verokanta 25,5 suuruiseen yleiseen verokantaan.
Jätetyissä lausunnoissa korostuu huoli siitä, että veronkorotus heikentää työllisyyttä ja vaarantaa uudet investoinnit.
Esitystä pidetään myös hallitusohjelma tavoitteiden vastaisena: pahimmillaan se heikentää kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailukykyä ja johtaa halvempien tuontituotteiden osuuden kasvuun.
Hallituksen esityksessä todetaan, että muutoksen terveysvaikutukset arvioidaan mataliksi.
Suomessa oli vuosina 2011–2016 käytössä makeisvero, jonka vaikutuksista tehtiin tutkimus. Sen perusteella makeisten, suklaan ja jäätelön kulutus ei vähentynyt, vaikka hinnat nousivat keskimäärin noin 10 prosenttia.
Nyt lausunnoissa huomautetaan, että koska veron perustelut eivät liity terveysvaikutuksiin, sen taloudelliset ja kilpailukykyyn liittyvät haitat korostuvat entisestään.
THL haluaa laajemman terveyshaittaveron
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Suomen Hammaslääkäriliitto kannattavat veroa, mutta nekin suhtautuvat siihen varauksellisesti. Niiden mielestä täysksylitolituotteet pitäisi rajata pois lakiehdotuksesta.
Niiden mielestä esitys on myös liian kapea-alainen.
THL kannattaa hallituksen esitystä laajempaa terveysperusteista verotusta. Se kohdistuisi elintarvikkeisiin, jotka sisältävät runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria.
Lain puolustajiin kuuluu myös Terve Paino ry, jonka puheenjohtaja, professori Pekka Puska arvioi makeisten hintojen nousun vähentävän karkin ja suklaan kulutusta. Se puolestaan torjuisi lihavuutta. Terve Paino haluaisi lisäksi erillisen sokeriveron, jonka avulla makean kulutusta voitaisiin rajoittaa entisestään.
Päijät-Häme pelkää investointiensa puolesta
Erityistä huolta veronkorotus aiheuttaa Päijät-Hämeessä, jonne Fazer on suunnitellut suurta investointia. Fazer on nyt mahdollisen makeisveron vuoksi jäädyttänyt suunnitelmansa Lahteen rakennettavasta suklaatehtaasta.
Päijät-Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen kunnat muistuttavat lausunnossaan, että jopa 750 miljoonan euron investoinnin peruuntuminen vaarantaa rakentamisen aikaiset työpaikat. Lisäksi vaarassa ovat sadat pysyvät työpaikat tuotannon käynnistyttyä.
Päijät-Hämeen Yrittäjät huomauttaa, että Fazerin tehtaan menetyksestä ei kärsi vain Päijät-Häme vaan koko Suomi, jos Fazer siirtää investointinsa Ruotsiin veronkorotuksen takia.
Myös Lappeenranta on huolissaan siellä sijaitsevan Fazerin makeistehtaan tulevaisuudesta. Kaupungin mielestä veronkorotuksella olisi huomattavan kielteisiä vaikutuksia noin 450 työntekijää työllistävän tehtaan toimintaedellytyksiin ja tulevaisuuden näkymiin.
Lisäkustannuksia ja hallinnollista taakkaa?
Mikro- ja yksinyrittäjät ry huomauttaa, että Suomessa toimii myös monia pieniä yrityksiä, jotka valmistavat makeisia ja suklaatuotteita.
Yhdistyksen mukaan veronkorotus kohtelee pienyrittäjiä raskaasti, sillä niiden ei ole aina mahdollista siirtää lisääntyvää veroa täysimääräisenä hintoihin.
Esitys tuo yrittäjille kustannusten lisäksi hallinnollista taakkaa. Suomen Yrittäjät esittää huolensa muun muassa siitä, miten pienet yritykset selviävät tullinimikkeiden tulkintaongelmista. Tällä tarkoitetaan sen selvittämisestä, mitkä tuotteet kuuluvat yleiseen verokantaan siirrettävien tuotteiden joukkoon.
Saman huomion sääntelyn monimutkaistumisesta on tehnyt Verohallinto. Verottaja uskoo lain lisäävän yritysten hallinnollista taakkaa, monimutkaistavan verojärjestelmää ja aiheuttavan noin 20 henkilön palkkaustarpeen sekä siitä syntyvät kustannukset verohallinnolle.
Epävarmuutta lisää, että lain on tarkoitus tulla voimaan jo 1. kesäkuuta 2025. Yrityksillä on hyvin vähän aikaa varautua sen tuomiin muutoksiin.
Lausuntokierros päättyi perjantaina 7. helmikuuta. Perjantai-iltana valtiovarainministeriön hankesivuilla oli luettavissa 21 lausuntoa.
