Sopeutustoimista huolimatta valtio ottaa ensi vuonna velkaa yli 12 miljardilla eurolla. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan säästöjen löytäminen taantumassa on vaikeaa.
Kaikilla veroja korottavilla päätöksillä on aina kielteisiä vaikutuksia talouteen, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila hallituksen budjettiriihessä tekemiä veronkiristyksiä.
Hallitus päätti tiistaina järjestetyssä budjettiriihessä useista verotukseen kohdistuvista kiristyksistä.
Hallitus aikoo muun muassa siirtää nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet lähes kokonaan 14 prosentin verokantaan. Näitä ovat muun muassa lääkkeet, liikuntapalvelut, sisäänpääsymaksut, majoituspalvelut, taksit, bussit ja kotimaan lentoliikenne.
Työn verotusta hallitus aikoo keventää painottaen pieni- ja keskituloisia, mutta hyvätuloisten verotus tulee kiristymään.
– Yleensä ei kannattaisi verottaa lisää sitä, mitä haluaa enemmän, eli tässä tapauksessa työtä, Urrila linjaa.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ei näe veronkorotuksia yhtä ongelmallisena. Lainan mukaan hallituksen toimet ovat olleet todella paljon kallellaan menoleikkausten puolelle.
– Siinä mielessä näitä veropuolen toimia tarvittaisiin ehkä enemmänkin.
Budjettiratkaisut saavat kehuja ja moitteita
Urrila ja Lainà keskustelivat budjettiriihen päätöksistä Ylen aamussa ja radion Ykkösaamussa.
Ekonomistit muistuttivat, että iso osa budjettiriihessä lukkoon lyödyistä päätöksistä oli sovittu jo etukäteen hallitusohjelmassa tai keväällä järjestetyssä kehysriihessä.
Kokonaan uusista päätöksistä Lainà nostaa positiivisena asiana esiin hallituksen ratkaisun pitää toisen asteen oppimateriaalit maksuttomina jatkossakin. Muuten koulutukseen kohdistuvat leikkaukset saavat häneltä risuja.
– Ammatillisesta koulutuksesta esimerkiksi leikataan sata miljoonaa euroa, mikä on aika merkittävä summa.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila kiittelee yritysten investoinneille suunniteltua verotukea. Hän uskoo, että kannusteen avulla Suomeen saadaan houkuteltua varsinkin vihreän siirtymän investointeja, jotka muuten olisivat valuneet ulkomaille.
– Investoinneista käydään tällä hetkellä erittäin kovaa kilpailua massiivisilla valtiontuilla. Tämä on meidän keino vastata siihen kilpailuun.
Verotuksen kiristymisen Urrila näkee huonona asiana.
Velka kasvaa sopeutustoimista huolimatta
Budjettiriihessä päätetyistä sopeutustoimista huolimatta valtio joutuu ottamaan ensi vuonna uutta velkaa yli 12 miljardia euroa.
Velan kurominen umpeen matalasuhdanteessa on Lainàn mukaan vaikea tehtävä, sillä liian suuret sopeutustoimet voivat syventää velkakuoppaa vaikuttamalla negatiivisesti talouskasvuun.
Yhtenä talouskasvun kannalta vähävaikutteisena säästötoimena Lainà ehdottaa yksityisten lääkäripalveluiden Kela-korvausten korotuksen perumista, jolla ei ole onnistuttu purkamaan julkisen terveydenhuollon hoitojonoja tavoitellulla tavalla.
– Ne ovat käytännössä kädenojennus suhteellisen hyvätuloisille tai toimeentuleville, jotka käyttävät yksityisiä lääkäripalveluita.
Urrila on Lainàn kanssa samaa mieltä siitä, että pelkästään leikkaustoimilla talouden suuntaa ei saada käännettyä. Hän ei kuitenkaan näe hallituksen sopeutustoimien ajankohtaa talouskasvun kannalta yhtä ongelmallisena.
Urrila korostaa, että ilman sopeutustoimia uutta velkaa olisi valtiovarainministeriön laskelmien mukaan jouduttu ottamaan 16 miljardia euroa. Lisäksi talousennusteiden mukaan Suomi on ensi vuonna nousukaudessa.
– Ei se suhdannepoliittisesti niin hirvittävän väärin ole lähteä nyt tätä tasapainotusta tekemään. Se on pitkä tie, joka jatkuu myös seuraaville hallituksille.
