Arvioita teknologian luotettavuudesta tai sen kyvystä säästää työntekijöiden aikaa ei ole vielä tarpeeksi, sanoo THL:n tutkija.
Hallitus päätti syyskuun budjettiriihessä, että teknologia voidaan laskea osaksi hoivakotien henkilöstömitoitusta ensi heinäkuusta alkaen.
Lain valmistelu on saanut alalla ristiriitaisen vastaanoton. Yksityisten hoivayritysten edunvalvoja Hali ry oli ajamassa uudistusta hallitusohjelmaan, kun taas hoitajajärjestö Super vastustaa teknologian sisällyttämistä mitoitukseen.
Teknologian tuomista hyödyistä hoivakodeissa ei ole toistaiseksi tehty laajoja tutkimuksia, mutta THL tekee aiheesta parhaillaan selvitystä.
Suomessa on käytössä lupaavia teknologioita, mutta arvioita laitteiden luotettavuudesta tai niiden kyvystä säästää työntekijöiden aikaa ei ole vielä tarpeeksi, sanoo vanhustenhuoltoa pitkään tutkinut THL:n tutkimusprofessori Timo Sinervo. Myös kustannusten ja säästöjen arvioiminen on liian aikaista.
Sinervo muistuttaa, että uudistuksessa pitää huomioida tarkkaan eettiset kysymykset ja se, mitä tehdään, jos laitteet ovat epäkunnossa.
– Asiakkaat ovat usein siinä kunnossa, että he eivät pysty itse päättämään käytetäänkö teknologiaa vai ei. Esimerkiksi kameroiden käyttö voi olla ongelmallista eettisestä näkökulmasta.
Näin älylattia toimii helsinkiläisessä seniorikodissa
Ministeriö: Ei dramaattinen muutos
Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole vielä tietoa siitä, miten teknologia käytännössä aiotaan laskea osaksi ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta.
– Tässä etsitään yhtä keinoa siihen, millä voidaan osittain vastata ikääntymisen aiheuttamaan kovaan henkilöstötarpeeseen. Kyseessä ei ole dramaattinen muutos, vaan lähdemme liikkeelle teknologioista, joita on jo käytössä ja joilla on vaikutusta työaikaan, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Annakaisa Iivari kertoo.
Uudistuksen tarkoituksena on leikata henkilöstökuluista niin, että teknologiaa käyttävissä yksiköissä olisi hieman väljempi henkilöstömitoitus.
Säästöjen mittakaava on marginaalinen vanhustenhoidon kokonaisuudessa, sillä sen avulla hyvinvointialueilta on tarkoitus leikata 30 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan ympärivuorokautinen hoito maksoi viime vuonna yli kolme miljardia.
Teknologiauudistuksen valmistelun lisäksi hallitus päätti syksyn budjettiriihessä laskea ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta 0,6:een ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä mitoitus on 0,65.
Illan A-studio kysyy, mitä teknologian tuominen osaksi hoitajamitoitusta merkitsee hoivakodeissa. Vieraina Superin puheenjohtaja Päivi Inberg, Attendon liiketoiminnan kehitysjohtaja Minna Nissinen ja osastopäällikkö Annakaisa Iivari STM:stä.
