Arkkitehtiliiton mukaan tällä hetkellä on käynnissä purkuaalto, joka vetää mittaluokassaan vertoja 1960-luvun hävitysvimmalle. Suomessa purettiin viime vuonna 8000 rakennusta.
Hallitus aikoo rajoittaa kansalaisten ja viranomaisten valitusoikeutta rakennusten purkamisluvista, vaikka purkuvauhti vetää Arkkitehtiliiton mukaan jo nyt vertoja 1960-luvun purkuvimmalle. Pian voimaan tulevan uuden rakentamislain myötä matti meikäläisen valitusoikeudet purkuluvista pienenevät. Käytännössä oikeus valittaa on enää rajanaapurilla.
– Pelkäämme pahoin, että purkaminen vain kiihtyy ja helpottuu nykyisestä. Olen tästä aika surullinen, koska 1960-luvulla emme olleet niin tietoisia purkamisen ilmastovaikutuksista kuin nyt, sanoo Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajan Asko Takala.
Äärimmäisen harvasta purkuluvasta on noussut meteli tähän astikaan. Takalan mielestä valitusmäärä on niin matala, ettei hän näe mielekkäänä rajoittaa valitusoikeutta nykyisestä.
Suomen kuusi hallinto-oikeutta vastaanotti viime vuonna yhteensä vain 13 valitusta purkamisluvista. Rakennuksia taas purettiin samana vuonna liki 8 000 kappaletta.
Tämä tarkoittaa, että 99,8 prosenttia viime vuoden purkuhankkeista saatiin vietyä maaliin ilman hallinto-oikeuskierrosta jo nykyisen lain aikana. Suhdeluku on pyörinyt samoissa koko 2020-luvun.
Hallinto-oikeuksien päättämistä valituksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen on vuosittain yltänyt yhdestä neljään valitusta.
Kunnatkin käsittelevät valituksia myöntämistään purkamisluvista. Vantaan ja Oulun kaupunkien mukaan valituksia tulee vuosittain enintään muutamia tai ei yhtään, Tampere saa niitä jokusen vuodessa.
Päätökset valituksiin syntyvät Vantaalla, Tampereella ja Oulussa sekä Helsingissä keskimäärin 1-2 kuukaudessa.
Hallitus sujuvoittaa
Valitusoikeuden rajoitus purkamisluvista sisältyy uuteen rakentamislakiin, jonka käsittely on loppusuoralla eduskunnassa. Laki on määrä ottaa käyttöön 1.1.2025 alkaen, siis aivan pian.
Hallituksen tavoitteena on keventää lain avulla rakentamisen hallinnollista taakkaa ja vähentää byrokratiaa.
– Pyritään nopeuttamaan ja sujuvoittamaan hankkeita, kertoo hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.
Martinkaupin mukaan valitukset hidastavat hankkeiden etenemistä. Hankkeisiin ei päästä käsiksi, kun odotetaan tuomioistuimen päätöstä.
– Se on muutaman vuoden prosessi, jos valitetaan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Martinkauppi kertoo.
Rajanaapuri saa valittaa
Uuden lain myötä tavallisen kuntalaisen valitusoikeudet purkuluvista pienenevät. Esimerkiksi paikallisen rakennusperinneyhdistyksen kautta ei voi enää valittaa.
– Esitetyn muutoksen jälkeen kunnan jäsenellä ei edes yhteisön kautta olisi valitusoikeutta purkamisluvasta, joka koskisi suojellun tai muun historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen purkamista, Arkkitehtiliitto huomautti lausunnossaan.
Henkilökohtainen valitusoikeus purkuluvasta säilyy lähinnä rajanaapurilla: viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla tai jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen purkupäätös voi olennaisesti vaikuttaa ja sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnalla.
Valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä on myös elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksella (ely) sekä museoviranomaisella, mutta yhdellä edellytyksellä: rakennuksen pitää olla merkittävä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi Kuopion kaupungintalo tai eduskuntatalo. Tavallisina pidettyjen rakennusten purkamisiin elyt ja museoväki eivät saa puuttua.
Museovirasto ei puoltanutkaan sitä lausunnossaan. Sen mukaan muutosesitykset helpottavat purkamista ja siten heikentävät rakennetun ympäristön kestävyyttä.
– Erityisesti paikallisesti merkittävien kohteiden osalta valitusoikeus rajautuu erittäin suppeaksi, virasto huomautti.
Myös monet ely-keskukset vastustivat valitusoikeuden rajaamista elyiltä. Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä ELY-keskuksilla tulisi olla valitusoikeus kaikista purkamisluvista.
Purkajat ja omistajat kannattavat
Valitusoikeuden rajaamisesta saatiin runsaasti näkemyksiä rakentamislain lausuntokierroksella keväällä. Muun muassa kiinteistönomistajien edunvalvoja Suomen kiinteistöliitto linjasi muutoksen erittäin kannatettavaksi. Se sopii myös purkualan yrityksille.
– Lähtökohtaisesti se on purkualan mielestä hyvä asia. Tällä hetkellä valitukseen riittää, että asuu kunnan alueella ja saa valittaa, kertoo Purkupiha-konsernin toimitusjohtaja Magnus Eriksson.
– Se koetaan hankalaksi ja pitkittää prosessia – tietysti veronmaksajien rahalla.
Erikssonin mukaan valitusten käsittely hallinto-oikeuksissa voi pitkittää hanketta vuosilla.
– Hyvä esimerkki on Espoon kaupungintalo, joka kävi kaikissa oikeusasteissa ja loppujen lopuksi purettiin 2023. Se vei kaikkiaan vuosia.
Nyt kun valitusoikeutta rajoitetaan, saadaan Erikssonin mukaan selkeämpi kuva siitä, kenellä on oikeus valittaa ja miksi.
Espoon vanha kaupungintalo purettiin vuosikausien valitusrumban jälkeen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Pro Espoo yhdistyksen viimeisen valituksen toukokuussa 2022. Yhdistys halusi suojella talon rakennusperintölain nimissä. Pro Espoo oli valittanut purusta KHO:hon jo toistamiseen.
