Tässä ovat merkittävimmät ja kiinnostavimmat päätökset hallituksen budjettiriihestä. Moni niistä osuu myös tavallisen ihmisen kauppareissuun ja muuhun arkeen.
1. Monen arkisen asian, esimerkiksi bussien ja karkkien, verotus nousee
Monet 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirretään 14 prosentin arvonlisäveroon. Näitä ovat muun muassa lääkkeet, liikuntapalvelut, sisäänpääsymaksut, majoituspalvelut, taksit, bussit ja kotimaan lentoliikenne.
Toisaalta inkontinenssi- eli virtsankarkailusuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen arvonlisäverokanta alennetaan 14 prosenttiin.
Makeisilla on ollut tähän asti alennettu 14 prosentin arvonlisävero. Jatkossa se korotetaan uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin.
2. Poliiseja lisätään
Poliisin rahoja lisätään niin, että se mahdollistaa 8 000 poliisin määrän vaalikauden lopussa.
Kehyspäätöksen mukaisesti poliisille esitetään 17,5 miljoonan euron lisäystä. Nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan esitetään yhteensä seitsemän miljoonaa euroa, joista viisi miljoonaa euroa on täydennystä kehysriihen kahden miljoonan euron päälle.
3. Rahaa Natoon
Suomi laittaa Natoon 67 miljoonaa euroa lisää rahaa.
Suomeen perustetaan Naton maajohtoporras sekä mahdollistetaan maavoimajoukkojen läsnäolo (FLF, Forward Land Forces). Nämä tehdään lisämäärärahalla.
FLF-joukot tarkoittavat Nato-joukkoja Suomessa. Niitä on Naton itäreunan valtioissa.
4. Puolustukseen lisää rahaa
Puolustushallinnon määräraha nousee ensi vuonna lähes 6,5 miljardiin euroon.
Se on lähes 500 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden takaisessa talousarviossa.
Suurin pottia kasvattava asia liittyy hävittäjien hankintaan, 251 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstön määrää Puolustusvoimissa arvioidaan kasvatettavan noin 140 henkilöllä, mihin menee rahaa.
5. Hoitotakuu löysemmäksi, hoitajamitoitus alas
Rahoitus kasvaa noin 1,6 miljardia euroa vuoden 2024 talousarvioon verrattuna.
Hoitotakuu muutetaan kolmeen kuukauteen, millä säästetään arviolta 121 miljoonaa euroa. Vanhustenhoivan ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta lasketaan 0,6:een, mikä tarkoittaa esimerkiksi kuutta hoitajaa kymmentä asiakasta kohden. Aiemmin mitoitus oli 0,65 eli 6,5 hoitajaa. Tavoite oli 0,7, mutta siihen ei päästy.
Terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan, mikä vähentää valtion rahoitusta niille 150 miljoonaa euroa.
6. Sairauspäivärahoista ja lääkekorvauksista säästetään
Sairauspäivärahoihin tavoitellaan 60 miljoonan euron nettosäästöä, ja lääkekorvauksista säästetään 59,6 miljoonaa euroa.
7. Eläkeläisten asumistuesta ja yleisestä asumistuesta leikataan
Eläkkeensaajien asumistuesta säästetään 6,3 miljoonaa euroa, ja yleisen asumistuen saajilta noin 7,5 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden siirto asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle säästää valtiolle noin 20 miljoonaa euroa.
Lisäksi kansaneläkettä ei enää makseta ulkomailla asuville suomalaisille, mikä tuottaa noin 35 miljoonan euron säästön.
8. Hallitus tekee verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille ja pääomittaa valtionyhtiöitä
Fingridiä ja Gasgridiä pääomitetaan niin, että energiaverkot mahdollistavat hallituksen arvioiden mukaan isoja investointeja kaikkialla Suomessa.
Hallitus haluaa myös päivittää Kajaanissa sijaitsevan Lumi-supertietokoneen. Vuonna 2022, kun Lumi-supertietokone otettiin käyttöön, se oli Euroopan nopein ja maailman kolmanneksi nopein supertietokone.
Tutkimus- ja kehitysrahoitukseen lisätään 280 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna.
Business Finlandin rahoitusvaltuus nousee 94 miljoonalla eurolla ja Suomen Teollisuussijoitus oy:tä pääomitetaan ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla ja koko vaalikauden aikana 300 miljoonalla eurolla.
Pitkän aikavälin tavoite on nostaa tutkimus- ja kehitysmenoja 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Edellytyksenä on, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin.
9. Liikennehankkeisiin esitetään lisää rahaa
Esimerkiksi useisiin valtateihin, kuten valtatie 5:een (Leppävirta–Kuopio) esitetään 11 miljoonan määrärahaa. Rantaradan kehittämishankkeeseen esitetään 50 miljoonan euron tarkistusta ja 17 miljoonan euron määrärahaa.
Näiden lisäksi esimerkiksi Valtatie 12 Mankala–Tillola-hankkeelle esitetään 92 miljoonan euron valtuutta ja miljoonan euron määrärahaa. Samoin Karjalanradan kehittämiseen esitetään 90 miljoonan euron valtuutta ja 10,5 miljoonan määrärahaa.
10. Hallitus lisää rahaa ympäristötoimiin, ottaa jakeluvelvoitteessa käyttöön jouston
Hallitus ottaa käyttöön niin sanotun jakeluvelvoitteen joustomekanismin, jolla polttoaineiden jakelijat, siis ne, jotka toimittavat polttoaineita huoltoasemille, voivat täyttää velvoitetta rahoittamalla muita päästövähennyksiä. Isoja alan toimijoita Suomessa ovat esimerkiksi Neste ja Gasum.
Jakeluvelvoite siis velvoittaa muun muassa näitä yrityksiä toimittamaan tietyn osuuden uusiutuvia polttoaineita kulutukseen. Velvoite vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon suomalainen pulittaa polttoaineesta tankilla.
Vesivaikutuksiin liittyvään luvitukseen lisätään 3,6 miljoonaa euroa.
Lisäksi hallitus laittaa lisää rahaa vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun ja yksityisrahoitteisen luonnon ennallistamistyöhön yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Hallitus sanoo pyrkivänsä suojelemaan vanhoja metsiä.
11. Perusopetukseen tulee lisää tunteja
Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla ilman, että opetussuunnitelmaa laajennetaan. Äidinkieltä ja matematiikkaa tulee lisää.
Samalla käynnistetään kehittämisohjelma varhaiskasvatuksen henkilöstölle yhteensä kuudella miljoonalla eurolla. Myös jatkuvaan oppimiseen laitetaan 10 miljoonaa euroa lisää.
12. Lisää rahaa nuorten väkivallan ja päihteidenkäytön vähentämiseksi
Hallitus esittää yhteensä 6,5 miljoonaa euroa päihteillä ja väkivallalla oirehtivien nuorten auttamiseksi, nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi sekä lastensuojelun parantamiseksi.
Lisäksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, esimerkiksi chatteihin, ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa.
Myös turvakotien rahoitusta nostettaisiin.
13. Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan reippaasti
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla, josta valtion rahoitukseen kohdistuu noin 63 miljoonan euron vähennys. Hallituksen mukaan säästöjä ei kuitenkaan tehdä nuorten ammatilliseen perustutkintokoulutukseen.
Vuodesta 2026 alkaen hallitus esittää 3,8 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi.
14. Kehitysyhteistyöstä leikataan, samoin turvapaikanhausta ja vastaanottorahasta
Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahojen yhteensä 135 miljoonan euron leikkaus on yksi suurimmista.
Turvapaikanhakujärjestelmästä ja kansainvälisestä suojelusta säästetään 15,7 miljoonaa euroa. Samoin vastaanottorahaa alennetaan, millä säästetään 9,2 miljoonaa euroa.
Myös tulkkauksesta ja kotoutumiskorvauksista säästetään.
Hallitus sanoo kuitenkin lisäävänsä rahaa maahanmuuttajaäitien aseman parantamiseksi.
15. Kunnille lisää rahaa
Kunnille luvataan 900 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa, eli yhteensä 3,4 miljardia euroa.
Mukana 277 miljoonan euron pysyvä lisäys, jolla lievennetään sote-uudistuksen yhteydessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden kustannusten ja rahoituksen tarkistuksen vaikutuksia.
TE-palvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kunnille.
Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, jota täydennettiin uusien tietojen valossa. Kaikki luvut ovat alustavia ja voivat vielä tarkentua. Kaikki tiedotustilaisuudessa esitetyt päätökset voi lukea hallituksen tiedotteesta.
Korjattu kello 20.03: Ympärivuorokautisen vanhustenhoivan hoitajamitoitus oli aiemmin 0,65, ei 0,7.
