Mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset hakevat nyt apua papeilta. Seurakuntapastori Tiia Karvisen mukaan opinnot eivät vastaa sitä, millaista työ nykypäivänä on.
Teologian maisterin koulutus ei enää riitä papin työssä.
Yhä useampi keskusteluaikaa pyytävä ihminen haluaa puhua ihan muusta kuin hengellisistä asioista tai tavallisista elämän iloista ja suruista.
Asian on huomannut myös seurakuntapastori Tiia Karvinen. Karvisen mukaan syyt hakea keskusteluapua papilta ovat muuttuneet ”hyvin mielenterveyspainotteisiksi”.
– Kun keskusteluapua pyydetään, sitä pyydetään mielenterveysongelmat edellä.
Tiia Karvinen työskentelee Harjun seurakunnassa Tampereella. Hänen havaintonsa mukaan muutos keskustelunaiheissa on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Ihmiset ovat huolissaan omasta tai läheisen mielenterveydestä ja hoitoon pääsystä.
Osa ihmisistä on hyvin ahdistuneita ja tuskaisia. Heidän puheessaan vilisee psykiatrian termejä, ja he ottavat kantaa diagnooseihin.
– He saattavat mainita hoitohenkilökuntaa nimiltä ja vaatia pappia ratkaisemaan tilanne esimerkiksi soittamalla hoitavalle taholle.
Pappi kohtaa koko elämän kirjon
Suomen kirkon pappisliiton asiantuntija Vesa Engström arvioi, että mielenterveysasiat ovat papeille jonkinlainen ikuisuusongelma.
Sielunhoitoa eli auttavaa keskustelua pyytävät myös he, jotka tarvitsisivat terveydenhuollon apua.
– Papit kohtaavat työssään koko elämän kirjon. Haasteena on, että emme ole mielenterveyden tai lääketieteen ammattilaisia.
Vesa Engströmin mukaan mielenterveysasiat voivat nousta joillain alueilla esiin enemmän kuin toisilla.
Pirkanmaalla oli pitkään pitkät jonot kiireettömään psykiatrian erikoishoitoon.
Aikuispsykiatrian tilanne on Pirkanmaalla kohentunut, mutta nuorisopsykiatriassa kolmen kuukauden hoitotakuu ei vielä toteudu. Perustason palveluissa jonoa on lähinnä aikuisten mielenterveyspalveluihin Tampereella.
Kiireelliset psykiatriset potilaat pääsevät viiveettä hoitoon kaikissa ikäryhmissä, kerrotaan Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
Hyödyttääkö heprean kieli arjessa?
Seurakuntapastori Tiia Karvinen on pohtinut, kuinka paljon opinnoista on hyötyä tosielämässä.
– Me papit olemme lukeneet sellaisia oppiaineita kuin eksegetiikka eli Raamatun tutkimus ja dogmatiikka eli uskonoppi. Olemme lukeneet hepreaa, kreikkaa ja latinaa. Se kaikki resonoi aika vähän papin työn nykytodellisuuden kanssa.
Teologian maisterin tutkintoon kuuluu sielunhoidollisia opintoja, jotka keskittyvät ihmisen kohtaamiseen ja kokonaisvaltaiseen lähestymiseen. Helsingin yliopistosta kerrotaan, että joillain kursseilla käsitellään mielenterveysteemoja, mutta ne eivät ole keskiössä.
Itä-Suomen yliopistossa mielenterveyttä käsitellään lähinnä vapaaehtoisissa opinnoissa. Tarjolla on opintojakso sielunhoidosta psykiatrian ja psykoterapian kentällä.
Kirkkohallituksen asiantuntija Virpi Sipola uskoo, että mielenterveysongelmista kärsiviä käy sekä pappien että diakoniatyöntekijöiden puheilla.
Diakoniatyöntekijöistä osalla on sairaanhoitajan koulutus. Papin osaamiseen vaikuttaa se, millaisia opintoja hän on tutkintoonsa valinnut.
– Mielenterveysteemat ovat hyvin laaja alue, ja olen varma, että lisäosaaminen olisi hyödyllistä. Sitä voi hankkia itsenäisesti, mutta toki sitä voisi olla laajemminkin tarjolla kirkon työntekijöille, Sipola sanoo.
Kirkon sairaalapapeilta vaadittavassa erityiskoulutuksessa mielenterveysasiat ovat vahvasti esillä.
Tärkeintä on, että kirkon työntekijä osaa ohjata asiakkaan oikeaan paikkaan, jos oma ammattitaito ei riitä. Esimerkiksi Tampereen seurakunnilla on polku, jota pitkin ihmisiä ohjataan avun piirin.
Osaamisen rajallisuus kuormittaa
Hoitojonot näkyvät avun tarpeessa, Tiia Karvinen arvioi.
Myös sekin vaikuttaa, että papit ovat helposti lähestyttävissä. Työnumero on julkinen, ja kasvotkin usein tunnistetaan.
Joku voi tulla nykäisemään hihasta kassajonosta – tosin ehkä harvemmin isoissa kaupungeissa.
Joidenkin pärjääminen herättää Tiia Karvisessa aitoa huolta.
– Myös oman osaamisen ja asiantuntemuksen rajallisuus kuormittaa. Joskus tuntuu, etten pysty edes ymmärtämään, mitä minulle puhutaan.
Karvisen mukaan pappi voi kuitenkin kuunnella ja vakuuttaa ihmisille, että on heidän puolellaan.
– Samaan aikaan pitää olla tiukka siinä asiassa, että tekee selväksi, missä pystyy auttamaan ja missä ei.